Artikkeli

 

Olisikohan meillä TV-kuvaa, radioaaltoja, Internetiä, navigaattoria tai pankkiliikennettä ilman avaruustutkimusta. Se taas on pohjannut erityisesti suurvaltojen haluun saada globaalia tietoa, joka tietenkin on tärkeää vallan vuoksi. Kyky päästä avaruuteen, toimia siellä ja ylläpitää järjestelmiä on vaatinut vuosikymmenten panostuksen.

 

Avaruus on hyvin haastava ympäristö. Yleisesti voi kai sanoa, että jos jokin tekninen ratkaisu kestää avaruusolosuhteet, ei sen toiminta maan päällä ole kovin helposti riskialtista. Avaruus tarjoaa teknologialle lisähaasteita mm. säteilyn, lämpötilan, materiaalien keveyden, kestävyyden ja luotettavuuden sekä sähköteknisten vaatimusten kautta.

 

Omat vaatimuksensa aiheuttaa järjestelmien energiatehokkuus, joka puolestaan on ilmastonmuutosta vastaan kamppailtaessa merkittävä haaste. Ilman avaruustutkimusta ja satelliiteista tehtyjä havaintoja tietämys ilmastonmuutoksesta tai ilmakehän ominaisuuksista olisi paljon heikommalla tasolla. Kimmo Kanto sanoo, että kytköksiä on monia.

 

Karkeasti yleistettynä avaruusteknologian kehittäminen on yhteiskunnalle samankaltaista kuin Formula ykkösten tai ralliautojen kehittelyssä saatujen tulosten siirtyminen autoteollisuuteen ja sitä kautta liikenneturvallisuuteen, energiatehokkuuteen sekä ajomukavuuteen.

 

Mutta toisin kuin autoinsinöörien motivaatiota ylläpitävässä kilpailussa, on tulosten laaja-alainen hyödyntäminen avaruustutkimuksessa keskeinen pitkän aikavälin tavoite.

 

Mielenkiintoinen kysymys Suomen kannalta on, kätkeytyykö avaruuteen myös uusi kansakuntaa ylläpitävä Nokia-ilmiö esimerkiksi ylivertaisten teknologiaratkaisujen kautta ja miten nämä mahdolliset innovaatiot jalostettaisiin kestäväksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi massamarkkinoille?

 

Mahdotonta sekään ei ole, mutta ydinkysymys on silloin, kuinka hyvin tällainen teknologiayritys on verkottunut ja miten se onnistuu pääsemään mukaan laajoihin yhteistyöhankkeisiin. Yksinään suomalaiset yritykset ovat kovin pieniä toimijoita.

 

”Kapeilla alueilla ja erityisessä osaamisessa suomalainen tietotaito on hyvinkin arvossaan, mutta kansantaloudellisten vaikutusten vahvistaminen edellyttää teknologian käyttöönottoa ja hyödyntämistä tietoon perustuvien palveluiden tuottamisessa”, arvioi Kimmo Kanto.

 

Avaruusteknologian innovaatiot siis siirtyvät nopeasti arkipäivän käyttöön. Esimerkiksi uudet lentokenttien turvalaiteet eivät jatkossa käytä röntgensäteitä vaan perustuvat niin sanottuun terahertsikuvantamiseen, joka pystyy havaitsemaan hyvinkin tarkasti erilaisia piilotettuja esineitä.

 

Tulevaisuudessa iso kasvualue voi olla esimerkiksi tavallisen matkapuhelimeen kokoon puristetuissa satelliittipuhelimissa, joita suomalaiset yritykset ovat olleet kehittämässä.

 

Yhtä kaikki ydinhaasteet ovat globaalin tietoliikenteen varmistamisessa, ympäristötiedon keräämisessä ja sitä kautta maapallon tilan hallitsemiseen tarvittavan teknologian tuottamisessa.

 

Sitä varten avaruus matkoineen on vaativin tiedossa oleva testiympäristö. Kun laitteen saa siellä toimimaan ja kestämään ei auto, laboratorio tai lentokone tunnu kovin vaativalta ympäristöltä.