Artikkeli
 |
Haukan näkö vain haave
Riittävä liikunta ja terveelliset elintavat ovat myös näkökyvyn kannalta ydinasioita. Lisääntyvä diabetes on silmälääkäreille vitsaus, koska se aiheuttaa suuren määrän ikäviä komplikaatioita, joiden täydellinen hoitaminen on vuosien päässä. Silmistä kannattaa pitää huolta!
Silmä on kiehtova ruumiinosa – tai oikeastaan kiehtovaa on silmän tuottama informaatio. Silmä saattaa vaikuttaa mystiseltä tai monimutkaiselta, mutta tietenkin ammattilainen tyrmää tämän väittämän, koska silmässähän kaikki on nähtävissä.
Lääketieteen tohtori Jukka Moilanen puolustusvoimien Ilmailulääketieteen Keskuksesta sanoo, että on harvoja silmäsairauksia, joita silmälääkäri ei näkisi. Arvailla ei tarvitse.
Silmää ympäröi lukuisia lihaksia, mutta niitä, tai varsinaista näkökykyä ei juuri voi harjoittaa tai parantaa - ainakaan tavalla, jolla lihaksia yleensä harjoitetaan.
Jukka Moilanen kertoo, että toiminnallisessa näössä voidaan havaita harjaantumista esimerkiksi haulikkoampujien parissa. Heidän kykynsä havaita tiettyjä kohteita suuresta pinta-alasta on nopeampaa kuin perusväestöllä. Sen sijaan ei ole näyttöä, että henkilöt, joilla on hyvä hahmottamiskyky, hakeutuisivat esimerkiksi ampumaurheilun pariin.
Jääkiekkomaalivahdille nopeat reaktiot ovat tärkeä ominaisuus, ja jos näöntarkkuus – kyky nähdä missä pelaajat liikkuvat ja mistä kiekko lähtee - on korkealla tasolla, mahdollistaa se myös paremmat reaktiot. Toisin sanoen antaa enemmän aikaa kiekon torjumiseen.
Sama pätee liikenteessä, sillä on suuri ero huomaako hirven kiiluvan silmän sadan tai 20 metrin päässä.
Monessa tilanteessa olisi siis erinomaista, jos näön tarkkuutta voisi lisätä yli ihmisen luonnollisen maksimin, mutta se ei ole mahdollista.
”Näön tarkkuus riippuu silmän rakenteesta, pääosin verkkokalvosta, sarveiskalvosta ja mykiöstä. Kyse on siitä, miten valo taittuu verkkokalvolle ja kuinka tiheä on niin sanottu tarkan näön alue – kuinka tiheässä on näköreseptoreita ja kuinka hyvässä kunnossa ne ovat. Jollain linnuilla, kuten haukoilla, teoreettinen näön tarkkuus on ihmiseen verrattuna nelinkertainen, koska näköreseptoreita on 1 000 000 / mm2, verrattuna ihmiseen, jolla tiheys on vain noin 200 000 / mm2.”
Silmälaseilla voidaan korjata epätarkkuutta, mutta vain siihen saakka, mihin muut rakenteet antavat myöten, joten haukan näkö jää ainakin tämän hetken tietotaidon nojalla vain haaveeksi. Pääsääntöisesti lasit kuitenkin mahdollistavat kaikille normaalin elämän, jos silmät ovat muuten terveet.
Jukka Moilanen kertoo, että lisääntyvä diabetes on myös silmälääkärin näkökulmasta aikamoinen painajainen, jonka ennalta ehkäiseminen painonhallinnan ja liikunnan lisäämisen kautta olisi hyvin toivottavaa.
”Vaikka diabeteksen aiheuttamia sairauksia on opittu hoitamaan, ei kaikkiin ongelmiin päästä riittävän hyvin ja ajoissa kiinni. Kestää pitkään, että diabeteksen aiheuttamia ongelmia voidaan hoitaa yhtä hyvin kuin esimerkiksi kaihia nyt.”
Pieni annos liikettä pitää siis mielen lisäksi myös näön kirkkaana.
