Artikkeli

 

”Trierin psykososiaalisen stressikokeen alkuperäisenä tavoitteena oli löytää yhteen tilanteeseen sellaiset elementit, jossa elimistön stressijärjestelmät reagoivat mahdollisimman paljon”, kertoo työpsykologi Kimmo Feldt.

 

Hän jatkaa, että testissä pyritään laukaisemaan kolme erillistä mutta toisiinsa vahvasti liittyvää akuuttia elimistölle kovaa stressiä aiheuttavaa tekijää. Ensimmäinen näistä on arvaamattomuus tai yllättävyys, eli tilanne, jossa henkilö joutuu odottamattomaan tilanteeseen.

 

”Toinen tähän arvaamattomuuteen liittyvä erityisesti työyhteistöissä merkittävä stressitekijä on se, ettei voi itse vaikuttaa tilanteen kulkuun. Kolmas tekijä taasen on sosiaalinen paine, joka nostaa erityisesti stressihormoni kortisolin sekä verenpaineen tasoa.”

 

Kimmo Feldt sanoo, että kun nämä kolme tekijää toteutuvat yhtäaikaisesti, reagoi elimistö usein hyvin voimakkaasti. Trierin kokeen aiheuttamat stressiarvot onkin todettu tieteen taholta voimakkaimmiksi elimistön stressijärjestelmien laukaisijoiksi.

 

”Jatkuva sosiaalinen paine on yksi merkittävimmistä stressitekijöistä nyky-yhteiskunnassa, eikä meikäläinen alkukantainen ihminen ole siihen täysin varustettu. Elimistömme stressijärjestelmä on rakentunut erityisesti nopeita selviytymistä vaativaa tilannearviointia varten, mutta emme käsittele hyvin jatkuvaa stressiä, joka sosiaalisen paineen lisäksi voi johtua siitä, ettei tilanteeseen pääse itse vaikuttamaan. Tilanteiden saaminen hallintaan ja sosiaalinen tuki vastavuoroisesti laukaisee stressiä - sangen simppeliä, vai kuinka?”

 

Kun pohditaan ihmisten soveltuvuutta haasteellisiin työtehtäviin tai vaikka urheilulajeihin, on yksi perusta juuri näissä fyysisissä ominaisuuksissa, joihin ei aina voi itse vaikuttaa, eivätkä ne välttämättä näy. Tiukimmissa tilanteissa selviytyjä voi olla meistä kuka tahansa, myös se odottamattomin henkilö. Nämä elimistön ominaisuudet korostuvat, kun pitää löytää ne yksilöt, jotka toimivat parhaiten suorituskyvyn ylärajoilla.

 

”Jos ajatellaan vaikka urheilujoukkueen pelaajavalintoja varsinaisen kauden aikana juuri ennen ratkaisuotteluja, voivat keskivertoisesti kauden aikana suoriutuneet pelaajat nousta ratkaisevaan rooliin kauden tärkeimmissä peleissä. Tärkeää tietoa näistä ominaisuuksista tulisi hyödyntää myös eri ammateissa.”

 

Päättävien elimien (valmentajat, rekrytoijat, esimiehet) kannalta on haasteellista, että monien vuosikymmenten ajan näiden ominaisuuksien arviointia on tehty paljon henkilön aikaisempien kokemusten tai jopa ”musta tuntuu” periaatteen avulla, eivätkä nämä tavat ole välttämättä sopivia, kun ennustetaan toimimista tilanteissa, joihin henkilö joutuu vain hyvin harvoin eikä aikaisempaa kokemusta aina ole. Myös asiantuntija-arvioihin voi tulevaisuudessa sisältyä myös henkilön fysiologisen tilan määritys joko pidemmälle aikavälille tai juuri ennen ratkaisevaa tilannetta.

 

”Pitäisi löytää parhaiten painetta kestävät yksilöt harvinaiseen, usein vain muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin tapahtuvaan erittäin tärkeään hetkeen. Viime vuosien aikana paineensietokyvyn ennustamisesta onkin tehty laaja määrä tutkimuksia ja tämä tieto halutaan mitä pikimmiten käyttöön.”

 

Pidempiaikaisten mittausten avulla voidaan selvittää, kuinka hyvin yksilö kestää nopeita yllättäviä tilanteita tai miten hän palautuu niistä, ja tehdä näiden perusteella ennusteita tulevasta toiminnasta. Kimmo Feldt kertoo, että tiede on tutkinut näiden mittausarvojen käyttäytymistä työelämässä, mutta viime vuosina myös urheilusovellukset ovat nostaneet päätään.

 

”Joissain hienomotorisissa lajeissa kuten tennis, joissa pienillä stressitilan vaihteluilla voi olla suuri merkitys, ennustamista ottelussa suoriutumisesta on tehty. Oletus on, että sama analogia toimisi myös niin sanotusti raaemmissa lajeissa, kuten jääkiekossa.”

 

Mittaustulokset ovat varsinkin paineensietokykyä sisältävissä ammateissa ennustaneet kiitettävän hyvin yksilöiden selviämisen stressaavista tilanteista. Erityisesti sotilailla tehdyt tutkimukset ovat antaneet erittäin hyviä tuloksia, ja on myös huomattu, että nämä arvot voivat ennustaa suoriutumista paremmin kuin henkilön aikaisempi kenttäkokemus tai fyysiseen kuntoon liittyvät ominaisuudet.  

 

”On tärkeää kuitenkin huomata, että tarkoitus ei suinkaan ole kertoa ihmiselle onko hän hyvä vai huono, vaan mihin hänen ominaisuudet parhaiten voisivat sopia. Siis esimerkiksi että mikä kenttä laitettaisiin jäälle, kun on enää minuutti aikaa ja pakko saada aikaan maali, ja ketkä taasen ovat hyviä palautumaan nopeasti ja joita voisi käyttää kerta toisensa jälkeen useiden suhteellisen merkittävien tilanteiden aikana.”

 

Vaikka eri joukkue- ja yksilölajien edustajien tärkeimmissä paineensieto-ominaisuuksissa voidaan nähdä suuriakin eroja, on perusperiaate usein sama: toiset yksilöt suoriutuvat erityisesti paineen alla ja saavat tästä ylimääräistä energiaa. Vaan siinä missä toisissa lajeissa on olennaista kyky rauhoittua, vaatii jääkiekon tapainen laji rauhoittumisen lisäksi myös räjähtävyyttä.

 

”Eli siis kuinka hyvin hallitset itsesi ja kuinka saat tarvittaessa kaiken energian käyttöösi – vieläpä päivä tai jopa pelikohtaisesti. Sen elimistö voi kertoa, kunhan vaan osaa kysyä oikeat kysymykset.”