Artikkeli
 |
”Hyvä jätkä – vai onko?”
Nyt olisi tarvis löytää meidän joukkueeseemme pelaaja, jonka avulla ryhmädynamiikka paranisi aivan toiselle tasolle. Kaipaamme johtajaa, jonka nostaisi joukkueen menestyksen pelitaitojen tasolle. Siksi päätimme kääntyä asiantuntijan puoleen ja olemme valmiita siirtämään osan valinnan paineesta psykologi Taija Stoatin harteille.
”Jotta projekti voisi onnistua, pitäisi ne teidän lajinne johtajaominaisuudet kyetä pukemaan sanoiksi. Muut kuin urheilullisiin taitoihin liittyvät kriteerit tulisi määritellä mahdollisimman tarkoin”, kuvaa Taija Stoat projektin alkua.
Kun sitten sopiva ryhmä kriteerit täyttäviä ehdokkaita olisi löytynyt, kartoittaisi Taija Stoat heistä ensin aika lailla perusasioiksi luokiteltavia ominaisuuksia kuten urheilujoukkueessa toimimisen motivaatiota, toiminta-tapoja, vuorovaikutustaitoja ja persoonallisuutta yleisten johtajaominaisuuksien lisäksi.
Yleisen motivaatiotason ohella voisi tarkastella motivaation suuntaa; yksilöllisiä tavoitteita ja sitoutumisen astetta yhteiseen päämäärään. Ovatko siis motivaatiot subjektiivisia, omaan urakehitykseen liittyviä, vai onko olemassa muita arvoja?
”Pitäisi saada tietää millaiset asiat ja ominaisuudet arvioitavia henkilöitä motivoivat. Ovatko ylläpitäviä asioita onnistumisen kokemukset tai hyvä tiimihenki? Samalla pitäisi tunnistaa motivaatiota alentavat seikat; huono yhteishenki, palautteen puute tai muut vastaavat.”
Toisena voisi ehkä arvioida suoriutumisen tarpeen tasoa eli miten arvioitava toimii lajille tyypillisissä tilanteissa. Haluaako hän suoriutua mahdollisimman hyvin vai onko tavoitteena saada maksimaalinen hyöty pienimmällä mahdollisella vaivannäöllä. Meidän joukkueeseemme päästäkseen tulisi varmaankin olla kova suoriutumisen halu.
Hyvästä jäsenestä tulisi lisäksi löytää tavoitteellisuutta, sinnikkyyttä, pitkäjänteisyyttä ja systemaattisuutta. Muiden johtamisen kyky ja koordinaatiotaidot ovat myös johtajapelaajan ominaisuuksia.
”Hänellä tulisi olla kokonaisuuden hallinnan kyky ainakin käytännön tasolla”, summaa Taija Stoat.
Mutta aivan näinkään vähällä ei joukkueeseemme pääse. Arviointiin kuuluu myös kuva siitä, miten joustava ehdokas on omassa toiminnassaan, ja miten itsenäisesti hän kykenee päätöksentekoon. Selvitettävien asioiden joukkoon kuuluu myös tieto, mitkä asiat tai tilanteet aiheuttavat turhautumista tai kärsimättömyyttä ja mitkä puolestaan luovat painetta tai stressiä.
Vuorovaikutustaidot ja kyky muuntumiseen eri kommunikaatiotilanteissa ovat osa arviota, samoin kuin näky siitä kuinka dominoiva kyseinen henkilö on, ja kuinka paljon juuri sitä nyt edellytetään.
Kaiken pohjalta voi kai sanoa, että ”mutu” -tuntumalla valittu hyvä jätkä ei ehkä olekaan juuri se, jota oltiin etsimässä.
”Pelkällä haastattelulla ja sen luomalla tunteella voi olla vaikea päästä tällaisiin asioihin kiinni, varsinkin kun meidän ihmisten valmiudet arvioida kyseisiä luonteenpiirteitä ovat kovin erilaiset. Jo yhden päivän monipuolisella prässäämisellä saa niin paljon kättä pidempää tietoa”, arvioi Taija Stoat.
Kun urheilussa pyritään erinomaisuuteen ja huippusuoritukseen pääsemiseksi ollaan valmiita satsaamaan aikamoisia summia, tuntuu oudolta, ettei arviointiin käytetä enemmän resursseja. Jos nimittäin avainpaikalle valikoituu ”mätä omena”, voi koko ryhmän toiminta pahasti häiriintyä, erityisesti jos kyse on persoonallisuushäiriöstä.
”Silloin ei ole kyse mielen sairaudesta ja sen vuoksi persoonallisuushäiriöiden tunnistaminen on vaikeaa. Edes arvioinnin ammattilaisilta se ei aina onnistu”, kertoo Taija Stoat ja sanoo olevansa piirun verran erityisasemassa, koska on työskennellyt paljon vankilaympäristössä. Erityisesti väkivaltarikollisilla on usein vähintään yksi persoonallisuushäiriö.
Jos kuitenkin nousee epäily, että joukkueessa olisi persoonallisuushäiriöstä kärsivä yksilö, olisi hänet saatava hoitoon, mutta oikeaa tahoa tai tapaa ei ole aivan helposti tarjolla. Ja ikävä kyllä tämä on arkipäivän tilanne suomalaisissa työyhteisöissä.
Aikamoisia haasteita!
