Artikkeli

Henkinen yliote varmistaa voiton

Kovassa kilpailussa pieninkin asia voi olla ratkaiseva. Urheilija voi saada vastustajastaan yliotteen, jos omaa kovan psyykeen. Erityisesti tämä pätee kaksintaistelulajeihin. Mutta mitä kaikkea elekielellä voikaan viestiä?

Yleensä eri alojen huiput ovat teknisiltä taidoiltaan kovin samantasoisia, niinpä kilpailutilanteessa ratkaisevaan asemaan nousee henkinen kantti. ”Onhan sanottu, että elämä on pelkkä näyttämö, jossa pyritään luomaan halutun tyyppistä vaikutelmaa siihen ympäristöön, missä kulloinkin vaikutetaan”, sanoo psykologi Helinä Häkkänen-Nyholm.

Myös urheiluareenoilla on olennaista antaa itsestään tietynlainen kuva ja joukkuelajeissa mukaan astuu myös ryhmädynamiikka; millainen joukkue me oikein olemme, mitkä ovat arvomme, miten osoitamme sen muille ja miten suhtaudumme vastapelureihin?

Vastustajan fyysisen tilan aliarviointi voi olla kohtalokasta. Yhtä lailla lamaannuttavaa on antautua kuuntelemaan Esa Tikkasen käyttämän ”Tiki-talkin” kaltaista höpinää, jonka ainoana tarkoituksena oli saada vastustaja pois tolaltaan. Tikkaselle se sopi, koska sen suoltaminen oli hänelle luonteenomaista.  

Ennen 100 metrin juoksun lähtöä pitäisi antaa itsestä mahdollisimman itsevarma vaikutelma. Yleensäkin sellaisella olemuksella - on sitten kyseessä vaikka taistelu- tai urheilutilanne - on joku vaikutus kanssakilpailijoihin tai vastustajiin. Taitona itsevarmuus on osittain opittavissa, mutta pääosin se on syntymälahja.

Mitä enemmän joutuu esiintymään tai olemaan muiden kanssa tekemisissä, sitä paremmin harjaantuu luomaan haluttua vaikutelmaa. Myynti-ihmisen taktinen silmä ja kyky manipuloida kehittyvät varmasti paremmin kuin tutkijan kammiossaan yksinäistä työtä tekevällä.

Helinä Häkkänen-Nyholm sanoo, että myös ”rumat keinot” voivat tulla kysymykseen. ”Kyllä lause ’näytät vähän väsyneeltä tänään’ todennäköisesti vaikuttaa vastustajaan, kun sen heittää hiukan ennen kisaa pukuhuoneessa.”

Samalla tavoin valmentajat voivat valaa urheilijaan itseluottamusta ja käyttää hyväkseen esimerkiksi onnistuneen kokemuksen euforiaa.

Tärkeää on osata nauttia esiintymisestä. Se ei missään tapauksessa saa lamaannuttaa. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat menestyksen kulmakiviä.

Mitä tahansa ei voiton eteen kuitenkaan olla valmiita tekemään – edes urheilussa. Toisaalta kaikille ei tule huonoa omaatuntoa, vaikka he tekisivätkin vääriin. Toiset osaavat jopa silloin nauttia menestyksestä.

”Kaikki eivät tunne kiinnijäämisen pelkoa tai katumusta. Näin on rikollistenkin keskuudessa ja toisaalta vilpin teko urheilussa on hyvin harvoin rikosoikeudellisesti kovin tuomittava.”

Urheilussa raja lienee vastustajan vahingoittamisessa. Terveellä mielellä varustettu ihminen kokee, että riski tulla tuomituksi on liian suuri, jos vastustajaa vahingoittaa vain, jotta tämä suoriutuisi huonommin. Normaali ihminen ei niin tee. Näin toimineet ovat olleet mieleltään sairaita ja avuntarpeessa.