Kuntapäättäjälle

Liikunnan edistäminen on kunnan hyvinvointipolitiikkaa

Liikunnan edistämisessä ei puhuta yksin liikunnasta ja urheilusta, vaan entistä painokkaammin myös siitä, mihin liikunnalla vaikutetaan. Liikunta on kunnan hyvinvointipolitiikan väline, jolla on suuri vaikutus yleisimpien kansanterveyden ongelmien - mm. diabeteksen, verenkiertoelimistön sairauksien - ehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta ylläpitää vanhusten toimintakykyä ja edistää itsenäistä suoriutumista. Fyysisen hyvinvoinnin ohella liikunnalla on vaikutusta sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin. Seuratoiminnassa koettu yhteisöllisyys ehkäisee syrjäytymistä.
Lue lisää: Liikunnan merkitys hyvinvointipolitiikassa kasvaa.

Väestön liikkumista tulee lisätä

Ainoastaan kolmannes suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikunnan lisääminen edellyttää pitkäjänteistä ja politiikkaa. Liikuntamahdollisuuksia tulee kehittää ja fyysistä aktiivisuutta lisätä yhteistyössä kunnan eri sektoreiden, järjestöjen ja liikuntapalveluita tarjoavien yritysten kanssa.
Lue lisää: Lisää liikuntaa - mutta miten?

Kuntalaisten peruspalvelut on turvattava

Liikunta on kunnan peruspalvelu. Kunnan liikunta-asiat koskevat kaikkia kuntalaisia päiväkoti-ikäisistä ja koululaisista seuroissa harrastaviin, työmatkaliikkujiin ja eläkeläisiin. Lue lisää: Liikunta on kunnan peruspalvelu

Kuntien rooli liikunnan edistämisessä keskeinen

Kunnat ovat liikunnan harrastajien - sekä seurojen että omatoimiliikkujien - merkittävin tukija julkisella sektorilla. Kunnat tarjoavat liikuntapaikkoja, vastaavat kunnan maankäytön suunnittelusta ja kaavoituksesta sekä tukevat taloudellisesti etenkin liikunnan ja urheilun nuorisotoimintaa.
Lue lisää: Kunta luo edellytykset!

Liikunnan merkitys hyvinvointipolitiikassa kasvaa

Yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointi rakentuu monista osatekijöistä. Mm. turvallisuus, terveys ja palveluiden saatavuus ovat tärkeitä rakennusaineita. Ajankohtaisia hyvinvoinnin kehittymisen haasteita ovat mm. syrjäytyminen, terveysongelmat ja hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen. Liikunnalla on monitahoinen vaikutus hyvinvointiin sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Terveyden ja yhteisöllisyyden haasteet kasvattavat liikunnan merkitystä hyvinvointipolitiikassa.

Luontaisen liikunnan vähentyminen ja ravinnon liikasaanti aiheuttavat huomattavan uhkan kansakuntamme terveydelle ja toimivuudelle. Yliravitsemuksen riskiyhteiskunta alkoi Suomessa kehittyä 1960-luvulle tultaessa. Tuolloin ruumiillinen työ ja liikkuminen alkoivat vähentyä ja yltäkylläisyys lisääntyä. Trendi näyttää vain jatkuvan ja pahenevan.

Liian vähäinen liikunta aiheuttaa vuosittain yli 200 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset terveydenhuollolle. Liikunnalla on ennaltaehkäisevä, kuntouttava tai hoitava vaikutus yli 20 sairauteen. Puuttumalla kansanterveysongelmiin sairastavuutta voitaisiin Suomessa vähentää jopa 40 prosentilla.

Monissa pitkäaikaissairauksissa liikunta on myös tärkeä hoitomuoto, jonka avulla voidaan tukea toimintakyvyn säilymistä ja ehkäistä lisäsairauksien syntyä.

Yhteisöön kuuluminen on osa yksilön hyvinvointia ja terveyttä. Sosiaalinen eriytyminen, tulo- ja terveyserojen kasvaminen ja yksilöllisyyden korostuminen ovat aikamme ilmiöitä ja merkkejä yhteisöllisyyden murtumisesta. Yhteisöllisyys rakentuu kokemusten kautta. Urheiluseuroissa toimintaa suunnitellaan, johdetaan ja järjestetään yhdessä. Kansalaistoiminta luo osallisuutta ja on merkittävä yhteisöllisyyden kasvualusta.

Lisää liikuntaa - mutta miten?

Liikuntaan ja muihin elintapoihin liittyvät valinnat ovat viime kädessä jokaisen henkilökohtaisia päätöksiä. Kunnalla on mahdollisuus kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan kehittämällä liikunnan harrastamisen ja arkiliikunnan edellytyksiä.

Liikunta vaikuttaa lääkkeen tavoin mutta se ei saisi maistua lääkkeeltä. Yksilön näkökulmasta liikunta on paljon muutakin kuin terveyshyötyjä. Liikunta tuottaa harrastajilleen päivittäin iloa, energiaa ja hyvää mieltä. Yhteisöllisyys ja joukossa toimiminen antaa voimavaroja, on sitten liikkuja tai taustatoimija.

Liikunnan järjestämisessä yhteisöllinen toteutustapa luo lisäarvoa. Kiire ja yltiöyksilöllisyys murentavat hyvään elämään kuuluvia tärkeitä yhteisöjä. Liikunnan lisäämiseen kuuluvat oman päätöksen ja tahdonvoiman lisäksi lähipiirin kannustus ja konkreettinen tuki – sekä myönteiset kokemukset liikunnasta ja urheilusta.

• Kehitetään liikuntamahdollisuuksia erilaiset kohderyhmät huomioiden.

• Luodaan kuntalaisille monipuolisia liikuntamahdollisuuksia yhteistyössä seurojen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.

• Tunnistetaan ja sitoutetaan avaintoimijat, jotka voivat toimia fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi kouluissa, päivähoidossa, terveydenhuollossa, jne...

• Annetaan perheille tietoa liikunnasta neuvolakäyntien yhteydessä sekä päivähoidon ja koulun vanhempaintapaamisissa

• Luodaan liikunnallisen elämäntavan mahdollistava ja päivittäiseen liikuntaan kannustava lähiympäristö.
  
  
• Vahvistetaan seuratoiminnan edellytyksiä liikuntapaikkojen vuorojako- ja taksapolitiikan keinoin sekä turvaamalla seura-avustukset

Liikunta on kunnan peruspalvelu

Liikunta on kansalaisten peruspalvelu, jonka asema on määritelty myös lainsäädännössä. Peruspalvelulla tarkoitetaan palveluita, jotka pääasiassa koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia.

Mielestämme liikunnan peruspalveluasema tarkoittaa, että

• Kaikille kuntalaisille löytyy liikuntamahdollisuuksia läpi elinkaaren joko omaehtoisena tai ohjattuna toimintana. Liikuntamahdollisuuksien turvaamisella tarkoitetaan toimintaedellytysten luomista ja liikuntapalveluiden saatavuuden varmistamista.
  
  
• Toiminta on hyvin suunniteltua ja johdettua (myös työnjako seurojen, kunnan ja yksityisen sektorin välillä)
  
  
• Liikunnan kehittämisestä vastaa osaava liikuntatoimen henkilöstö
  
  
• Liikunta-asiat on huomioitava muuallakin kuin liikuntatoimessa

• Liikunta on kunnassa tietoisen politiikan kohteena

On vanhanaikaista, että liikunta-asiat kilpistyvät köydenvetoon yksittäisestä liikuntapaikkahankkeesta. Liikunnan edistäminen kunnissa on paljon muutakin kuin sarjajoukkueiden tukeminen tai päätös tekonurmikentän rakentamisesta.

Liikunta-asiat kuuluvat myös muille kuin liikuntalautakunnalle ja liikuntatoimelle. Liikunnan edistäminen on terveyspolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja alueiden käyttöpolitiikkaa. Kunnan eri sektoreilla tehtävät päätökset vaikuttavat jollain tavalla liikunnan edellytyksiin - heikentäen tai vahvistaen kuntalaisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.

Kunta luo edellytykset

Liikuntalain mukaan kuntien tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle mm. tarjoamalla liikuntapaikkoja ja tukemalla kansalaistoimintaa.

Kunta vaikuttaa seurojen toimintaedellytyksiin rakentamalla liikuntapaikkoja ja ohjaamalla niiden käyttöä maksu- ja käyttövuoropolitiikalla sekä maksamalla seura-avustuksia. Liikuntapaikkojen ja harjoitusvuorojen puute on yksi seurojen merkittävimmistä esteistä uusien ryhmien perustamiseksi. Kunnan seuroille tarjoamat edulliset liikuntatilat ovat tärkeä tuki kuntalaisten liikuttamiseksi. Liikuntaharrastusten kustannuksia pienentämällä kunta voi osaltaan ehkäistä eriarvoistumista. Kustannukset eivät saisi muodostua harrastamisen esteeksi.

Laadukkaat ja vetovoimaiset liikuntaolosuhteet houkuttelevat uusia kuntalaisia ja elinkeinotoiminnanharjoittajia. Liikunnallinen arkiympäristö tukee myös kestävää kehitystä.

• Kunnassa on monipuoliseen harrastamiseen innostavat liikuntapaikat ja liikunnallisuutta tukeva arkiympäristö (erityisesti koulut, päiväkodit, kevyen liikenteen väylät).

• Lapsille ja nuorille sekä seuratoiminnalle tarjotaan maksuttomat tai edulliset liikuntapaikat

• Seuroille järjestetään tiloja ja tukea uusien liikkujien mukaan ottamiseksi.