| « takaisin | Tulosta | |||||
| Sivun sijainti: Etusivu » Etusivu » Kuntapäättäjälle | ||||||
KuntapäättäjälleLiikunnan edistäminen on kunnan hyvinvointipolitiikkaaLiikunnan edistämisessä ei puhuta yksin liikunnasta ja urheilusta, vaan entistä painokkaammin myös siitä, mihin liikunnalla vaikutetaan. Liikunta on kunnan hyvinvointipolitiikan väline, jolla on suuri vaikutus yleisimpien kansanterveyden ongelmien - mm. diabeteksen, verenkiertoelimistön sairauksien - ehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta ylläpitää vanhusten toimintakykyä ja edistää itsenäistä suoriutumista. Fyysisen hyvinvoinnin ohella liikunnalla on vaikutusta sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin. Seuratoiminnassa koettu yhteisöllisyys ehkäisee syrjäytymistä. Väestön liikkumista tulee lisätäAinoastaan kolmannes suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikunnan lisääminen edellyttää pitkäjänteistä ja politiikkaa. Liikuntamahdollisuuksia tulee kehittää ja fyysistä aktiivisuutta lisätä yhteistyössä kunnan eri sektoreiden, järjestöjen ja liikuntapalveluita tarjoavien yritysten kanssa. Kuntalaisten peruspalvelut on turvattavaLiikunta on kunnan peruspalvelu. Kunnan liikunta-asiat koskevat kaikkia kuntalaisia päiväkoti-ikäisistä ja koululaisista seuroissa harrastaviin, työmatkaliikkujiin ja eläkeläisiin. Lue lisää: Liikunta on kunnan peruspalvelu Kuntien rooli liikunnan edistämisessä keskeinenKunnat ovat liikunnan harrastajien - sekä seurojen että omatoimiliikkujien - merkittävin tukija julkisella sektorilla. Kunnat tarjoavat liikuntapaikkoja, vastaavat kunnan maankäytön suunnittelusta ja kaavoituksesta sekä tukevat taloudellisesti etenkin liikunnan ja urheilun nuorisotoimintaa.
Liikunnan merkitys hyvinvointipolitiikassa kasvaaYksilön ja yhteiskunnan hyvinvointi rakentuu monista osatekijöistä. Mm. turvallisuus, terveys ja palveluiden saatavuus ovat tärkeitä rakennusaineita. Ajankohtaisia hyvinvoinnin kehittymisen haasteita ovat mm. syrjäytyminen, terveysongelmat ja hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen. Liikunnalla on monitahoinen vaikutus hyvinvointiin sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Terveyden ja yhteisöllisyyden haasteet kasvattavat liikunnan merkitystä hyvinvointipolitiikassa. Luontaisen liikunnan vähentyminen ja ravinnon liikasaanti aiheuttavat huomattavan uhkan kansakuntamme terveydelle ja toimivuudelle. Yliravitsemuksen riskiyhteiskunta alkoi Suomessa kehittyä 1960-luvulle tultaessa. Tuolloin ruumiillinen työ ja liikkuminen alkoivat vähentyä ja yltäkylläisyys lisääntyä. Trendi näyttää vain jatkuvan ja pahenevan. Liian vähäinen liikunta aiheuttaa vuosittain yli 200 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset terveydenhuollolle. Liikunnalla on ennaltaehkäisevä, kuntouttava tai hoitava vaikutus yli 20 sairauteen. Puuttumalla kansanterveysongelmiin sairastavuutta voitaisiin Suomessa vähentää jopa 40 prosentilla. Monissa pitkäaikaissairauksissa liikunta on myös tärkeä hoitomuoto, jonka avulla voidaan tukea toimintakyvyn säilymistä ja ehkäistä lisäsairauksien syntyä. Yhteisöön kuuluminen on osa yksilön hyvinvointia ja terveyttä. Sosiaalinen eriytyminen, tulo- ja terveyserojen kasvaminen ja yksilöllisyyden korostuminen ovat aikamme ilmiöitä ja merkkejä yhteisöllisyyden murtumisesta. Yhteisöllisyys rakentuu kokemusten kautta. Urheiluseuroissa toimintaa suunnitellaan, johdetaan ja järjestetään yhdessä. Kansalaistoiminta luo osallisuutta ja on merkittävä yhteisöllisyyden kasvualusta.
Lisää liikuntaa - mutta miten?Liikuntaan ja muihin elintapoihin liittyvät valinnat ovat viime kädessä jokaisen henkilökohtaisia päätöksiä. Kunnalla on mahdollisuus kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan kehittämällä liikunnan harrastamisen ja arkiliikunnan edellytyksiä. Liikunta vaikuttaa lääkkeen tavoin mutta se ei saisi maistua lääkkeeltä. Yksilön näkökulmasta liikunta on paljon muutakin kuin terveyshyötyjä. Liikunta tuottaa harrastajilleen päivittäin iloa, energiaa ja hyvää mieltä. Yhteisöllisyys ja joukossa toimiminen antaa voimavaroja, on sitten liikkuja tai taustatoimija. Liikunnan järjestämisessä yhteisöllinen toteutustapa luo lisäarvoa. Kiire ja yltiöyksilöllisyys murentavat hyvään elämään kuuluvia tärkeitä yhteisöjä. Liikunnan lisäämiseen kuuluvat oman päätöksen ja tahdonvoiman lisäksi lähipiirin kannustus ja konkreettinen tuki – sekä myönteiset kokemukset liikunnasta ja urheilusta.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana -kehittämisohjelmassa on tunnistettu malleja ja toimintatapoja liikuntaharrastuksen aloittamiseen ja ylläpitämiseen. Näitä malleja on esitelty Hyvät käytännöt ja opettavat kokemukset -julkaisussa. Useissa ohjelman hankkeissa erityisenä tavoitteena on saada mukaan sellaisia henkilöitä, joille liikunta on vieraampi harrastus ja jotka eivät liiku tarpeeksi terveytensä kannalta.
Liikunta on kunnan peruspalveluLiikunta on kansalaisten peruspalvelu, jonka asema on määritelty myös lainsäädännössä. Peruspalvelulla tarkoitetaan palveluita, jotka pääasiassa koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Mielestämme liikunnan peruspalveluasema tarkoittaa, että
On vanhanaikaista, että liikunta-asiat kilpistyvät köydenvetoon yksittäisestä liikuntapaikkahankkeesta. Liikunnan edistäminen kunnissa on paljon muutakin kuin sarjajoukkueiden tukeminen tai päätös tekonurmikentän rakentamisesta. Liikunta-asiat kuuluvat myös muille kuin liikuntalautakunnalle ja liikuntatoimelle. Liikunnan edistäminen on terveyspolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja alueiden käyttöpolitiikkaa. Kunnan eri sektoreilla tehtävät päätökset vaikuttavat jollain tavalla liikunnan edellytyksiin - heikentäen tai vahvistaen kuntalaisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.
Kunta luo edellytyksetLiikuntalain mukaan kuntien tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle mm. tarjoamalla liikuntapaikkoja ja tukemalla kansalaistoimintaa. Kunta vaikuttaa seurojen toimintaedellytyksiin rakentamalla liikuntapaikkoja ja ohjaamalla niiden käyttöä maksu- ja käyttövuoropolitiikalla sekä maksamalla seura-avustuksia. Liikuntapaikkojen ja harjoitusvuorojen puute on yksi seurojen merkittävimmistä esteistä uusien ryhmien perustamiseksi. Kunnan seuroille tarjoamat edulliset liikuntatilat ovat tärkeä tuki kuntalaisten liikuttamiseksi. Liikuntaharrastusten kustannuksia pienentämällä kunta voi osaltaan ehkäistä eriarvoistumista. Kustannukset eivät saisi muodostua harrastamisen esteeksi. Laadukkaat ja vetovoimaiset liikuntaolosuhteet houkuttelevat uusia kuntalaisia ja elinkeinotoiminnanharjoittajia. Liikunnallinen arkiympäristö tukee myös kestävää kehitystä.
|
Lisätietoa:Liikuntafaktaa Kuntaliiton sivuilla (www.kunnat.net) Nuoren Suomen tietopankki: liikuntapaikat Iäkkäiden terveysliikuntaohjelma: Voimaa vanhuuteen Kolmas lähde ESR-hankeohjelman "Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana" valtakunnallinen koordinaatiohanke |
|||||
| 12.2.2012 klo 20:24:03 | ||||||