Tiesitkö?

• Vuonna 2008 kunnat panostavat liikunnan edistämiseen keskimäärin noin 100 euroa asukasta kohti.

• Suomen noin 29 000 liikuntapaikalla on yli 300 miljoonaa käyntiä vuodessa. Kuntien liikuntatoimien käyttökustannusten määrän on arvioitu olleen vuonna 2006 noin 470 miljoonaa euroa ja investointimenojen noin 100 miljoonaa euroa. Liikuntakäyntiä kohden käyttömenot olivat 1,57 euroa. Investointimenot huomioiden liikuntakäynnin hinnaksi tulee 1,9 euroa.

• Liian vähän liikkuvia työikäisiä on noin miljoona. Niinpä jokaista 100 000 uutta riittävästi liikkuvaa kohti vapautuisi noin 20 miljoonaa euroa julkisia varoja käytettäväksi muuhun kuin liikkumattomuuden kustannuksiin
  

Urheiluseurojen tukeminen on kunnille edullista, koska sijoitus moninkertaistuu vapaaehtoistyön kautta.

• Yli puoli miljoonaa aikuista (532.000) on palkatta ja omalla vapaa-ajallaan mukana liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyössä. Vapaaehtoistyötä tehdään keskimäärin 10 tuntia kuukaudessa. Kun vapaaehtoistyöhön käytetty aika kerrotaan yksityisen sektorin työvoimakustannuksilla tuntia kohden, saadaan vapaaehtoistyön teoreettiseksi arvoksi noin 1,6 miljardia euroa vuodessa. Tämän verran siis maksaisi, jos ihmisten itsensä arvioima vapaaehtoistyön määrä korvattaisiin palkallisella työllä.
  

• Noin 6 000 urheiluseuraa - arviolta 2/3 aktiivisista seuroista - saa kunnilta taloudellista tukea toimintaansa, ensisijaisesti lasten ja nuorten toimintaan. Suoraa rahallista tukea jaetaan noin 37,5 miljoonaa euroa vuodessa.

• Kuntien avustukset ovat keskimäänin 7 prosenttia seurojen toiminnan tuloista. Suurin osa seuratoiminnan kuluista katetaan seurojen varainhankinnan ja varsinaisen toiminnan tuotoilla ja harrastajilta perittävillä maksuilla.

Liikunnan avulla voitaisiin merkittävästi vähentää kuntien terveys- ja sosiaalitoimen menoja

• Liian vähäisen liikunnan arvioidaan aiheuttavan Suomessa 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset mm. lisääntyneiden sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen takia. Henkeä kohden ylimääräisiä kustannuksia kertyy 57-75 euroa. 

• 57 prosenttia miehistä ja 43 prosenttia naisista oli ylipainoisia vuonna 2007. Jos väestö olisi normaalipainoista, kakkostyypin diabeteksesta voitaisiin ehkäistä 40 prosenttia. Diabeetikoiden hoidon vuotuiset kokonaiskustannukset ovat yli 11 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista ja lähivuosina niiden arvioidaan nousevan ainakin neljännekseen.

• Diabeteksen aiheuttamat sairaanhoidon lisäkustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä 833 miljoonaa euroa

• WHO:n laskelmien mukaan 27 % diabetesriskistä aiheutuu liikkumattomuudesta.
  Dehko-tutkimuksen (2007) mukaan diabeetikoiden sairaanhoidon kokonaiskustannukset ja tuottavuuskustannukset ovat yhteensä 2,7 miljardia euroa. Liikkumattomuuden hintalappu diabeteksen kustannuksissa vuositasolla Suomessa on näin ollen 725 miljoonaa euroa.
   
• Jos elämäntapasairauksista johtuvia työpanoksen menetyksiä saataisiin vähennettyä viidenneksellä, työllisyysaste nousisi kolme prosenttia. 

• Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan työpaikkaliikuntaan sijoitettu euro tuottaa 1,5–5,5 euroa takaisin. Yritys saa kustannussäästöjä sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen vähenemisestä sekä aineettoman pääoman kasvusta. Aineettomaan pääomaan sisältyvät työntekijän oma koettu terveys ja jaksaminen, työilmapiiri ja yrityksen saama imagohyöty.

• Ulkona liikkuminen tuottaa vaikeuksia kolmasosalle yli 75-vuotiaista miehistä ja puolelle naisista. Joka toisella yli 75-vuotiaalla on merkkejä liikkumisen ongelmista. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkona liikkumisen väheneminen, tuolista nousun vaikeutuminen, kävelyn hidastuminen, rapuissa kulkemisen vaikeutuminen ja ostoskärryyn nojaaminen.
  
   
• Liikkumisolosuhteiden ylläpito ja hoito ehkäisevät tapaturmia. Suomessa hoidetaan vuosittain yli 7000 lonkkamurtumaa. Yhden lonkkamurtuman hoitaminen maksaa noin 15 000 euroa.
  
   
• Yhteisöllisyys kasvaa yhdessä tekemällä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen ehkäisee syrjäytymistä. Yhden syrjäytyneen nuoren hoito laitoksessa maksaa yhteiskunnalle 60 547 euroa vuodessa. Yhden syrjäytyneen nuoren elinkaaren kustannukset saattavat nousta miljoonaan euroon.
  
   
• Ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen maksaa yhteiskunnalle noin 8,41 miljardia euroa vuodessa.
  
   
• Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohti olivat 2 537 euroa (2006).
  
   

Lähteet: Suomen Kuntaliitto, Kansallinen Liikuntatutkimus 2006-2006, Tilastokeskus, Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö, Ikäinstituutti, Liikunta – hyvinvointipoliittinen mahdollisuus Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:1