Lainsäädäntö
![]() |
Lainsäädännölliset puitteet liikunta- ja urheilukulttuurille antaa liikuntalaki. Liikuntaa ja urheilua järjestäviin yhdistyksiin vaikuttaa kuitenkin koko joukko muita lakeja, jotka säätelevät toiminnan mahdollisuuksia huomattavasti liikuntalakia enemmän.
Liikuntalaki
Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua ja niihin liittyvää kansalaistoimintaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä. Lain tarkoituksena on myös tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla, edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta liikunnan avulla sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Liikuntalain mukaan valtion ja kuntien tehtävänä on luoda yleiset edellytykset liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa urheiluseurat ja liikuntajärjestöt.
Yhdistyslaki
Urheiluseuroja ja -järjestöjä, kuten kaikkia muitakin suomalaisia yhdistyksiä, koskettaa yhdistyslaki, jossa säädetään yhdistyksen hallinnon yleisistä periaatteista. Yhdistyslakia ollaan parhaillaan uudistamassa ja tämä tulee vaikuttamaan kaikkien yhdistysten hallintoon.
Muita säädöksiä
Valtionavustuslaki ja laki Veikkauksen tuotonjaosta sääntelevät, miten valtio tukee liikuntaa ja urheilua taloudellisesti. Valtion taloudellinen tuki liikunnalle kerätään veikkausvoittovaroista, joista lain mukaan 25 prosenttia on käytettävä liikunnan ja urheilun edistämiseen. Arpajaislainsäädännössä määrätään rahapelien yksinoikeudesta. Arpajaislainsäädäntö vaikuttaa myös, miten urheiluseurat ja -järjestöt voivat käyttää arpajaisia varainhankinnassaan. Arpajaislakia ollaan parhaillaan uudistamassa.
Merkittävin julkinen tuki liikunnalle ja urheilulle on yleishyödyllisen toiminnan ja talkootyön verottomuus, josta säädetään verolainsäädännössä.
Tärkeitä yhdistyksiä koskevia lakeja ovat kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki. Toimiessaan työnantajana yhdistyksiä sitoo työlainsäädännön määräykset. Lisäksi yhdistyksen toiminnan koosta riippuen sovellettaviksi voi tulla muun muassa kilpailua tai kuluttajaturvaa koskeva lainsäädäntö.
Kunta- ja palvelurakenteesta annettu puitelaki vaikuttaa siihen, miten kunnat tulevaisuudessa järjestävät esimerkiksi liikuntapalveluja. Hankintojen kilpailuttamisesta on tullut hankintalain myötä osa kuntien arkipäivää. Liikuntapalvelujen yksityistäminen vaikuttaa myös seurojen toimintaan ja asemaan. Kaavoitusta ohjaava maankäyttö- ja rakennuslaki puolestaan vaikuttaa siihen, miten terveysliikunnan tarpeet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa.
SLU vaikuttaa
SLU varmistaa, että yhdistyksiä kuullaan lainsäädännössä. Säädökset ja ohjeet ovat usein tehty taloudellista yritystoimintaa varten, eikä niiden vaikutuksia yhdistystoimintaan ole otettu huomioon. SLU:n tavoitteena on vaikuttaa kaikkeen liikuntaa ja urheilua koskevaan lainsäädäntöön niin, että mahdollisimman monelle luodaan mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen.
SLU pyrkii vaikuttamaan lainsäätäjiin, että yleishyödyllisten yhdistysten varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan lainsäädännölliset esteet vähenevät. Keskeinen rooli on liittojen, alueiden ja seurojen sekä urheilijoiden edustajista koostuvilla pysyvillä ja vaihtuvilla toimikunnilla. SLU myös neuvoo ja kouluttaa jäsenjärjestöjään ja urheiluseuroja säädösten ja ohjeiden tulkinnassa.
Kuva: Eila Ruuskanen-Himma
