Liikunnan talous

Suomalaisen liikunnassa ja urheilussa liikkuu rahaa vuositasolla arviolta kaksi miljardia euroa. Liikunnan ja urheilun rahoittajat suuruusjärjestyksessä ovat kotitaloudet, kunnat, seurat, sponsorit ja valtio. Julkisen rahoituksen osuus on noin 20 prosenttia.

Liikunnan talouslukuihin tulee suhtautua suuntaa antavina: kattavaa selvitystä aiheesta ei ole ja eri arviot perustuvat eri lähteistä ja eri menetelmillä kerättyihin lukuihin.

Kotitaloudet

Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan suomalaiset aikuiset arvioivat käyttävänsä liikuntaharrastuksiinsa keskimäärin 427 euroa vuodessa.

Jos tutkimuksessa mukana olleiden 19-65-vuotiaiden rahankäyttö laajennetaan koskemaan kaikkia 19-65-vuotiaita, aikuisväestö panostaisi rahaa omaehtoiseen liikuntaan ja kuntoiluun kaikkiaan noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Luvussa eivät ole mukana ne rahat, joita aikuiset käyttävät lastensa liikuntaharrastuksiin.

Vapaaehtoistyö

Liikuntaa ja urheilua lapsille, nuorille ja aikuisille on järjestämässä yli puoli miljoonaa vapaaehtoista aikuista (19-65-vuotiaat). Alle 19-vuotiaitten tekemä vapaaehtoistyö jää vielä tämän luvun ulkopuolelle. Vapaaehtoistyötä tehdään keskimäärin 10 tuntia kuukaudessa. Luvut perustuvat Kansallisen liikuntatutkimuksen kyselyyn vastanneiden omaan arvioon.

Yksityisen sektorin työtunnin hinta oli Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen mukaan 27,5 euroa tunnilta vuonna 2008. Työvoimakustannuksiin sisältyvät varsinaisten palkkakustannusten lisäksi työnantajien maksamat sosiaalikustannukset ja muut työvoimakustannukset.

Kun yksityisen sektorin työvoimakustannukset tuntia kohden kerrotaan vapaaehtoistyöhön käytetyllä ajalla, saadaan vapaaehtoistyön teoreettiseksi arvoksi noin 1,65 miljardia euroa vuodessa. Tämän verran siis maksaisi, jos ihmisten itsensä arvioima vapaaehtoistyön määrä korvattaisiin palkallisella työllä.

Kunnat

Julkisista varoista kuntien verovarat ovat selvästi suurempi kuin valtion jakamat veikkausvoittovarat. Kunnat käyttävät vuosittain liikunnan edistämiseen kaikkiaan yli 130 euroa asukasta kohden.

Kuntaliitto arvioi kuntien liikuntatoimien käyttökustannusten olleen vuonna 2011 noin 600 miljoonaa euroa ja investointimenojen noin 100 miljoonaa euroa.

Urheiluseurat

Liikunta- ja urheiluseurat hankkivat vuosittain arviolta noin 400 - 450 miljoonaa euroa vanhempien kukkaroista, omalla varainhankinnalla ja yhteistyökumppanisopimuksilla. Rahat jakautuvat epätasaisesti Suomen arviolta noin 9 000 aktiivisen urheiluseuran kesken.

Seuratoiminnan kehittämistuen avulla pyritään vahvistamaan seuratoiminnan laatua sekä lisäämään harrastamisen mahdollisuuksia eri-ikäisille. Seuratoiminnan kehittämistuen tavoitteena on urheiluseuratoiminnan elinvoimaisuuden ja kehittymisen varmistaminen. Tukirahat ovat opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön myöntämää seuratoiminnan kehittämistukea. Rahat ovat kokonaisuudessaan Veikkauksen tuottoa.

Noin 6 000 urheiluseuraa saa kunnilta pientä taloudellista tukea lähinnä nuorisotoimintaan. Kunnat jakavat suoraa rahallista tukea erilaisille liikuntayhteisöille – enimmäkseen urheiluseuroille – noin 37,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Tärkein julkinen tuki seuroille tulee kuntien omistamista, edullisista tai ilmaisista liikuntapaikoista. Valtakunnallisen liikuntapaikkatietojärjestelmän mukaan Suomessa on yli 29 000 liikuntapaikkaa (Lipas 2012). Näistä noin 70 prosenttia on kuntien omistamia.

Veikkausvoittovarat

Valtakunnalliset liikuntajärjestöt saavat veikkausvoittovaroja toimintaansa. Veikkaus tulouttaa tuottonsa opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka jakaa varat eduskunnan osoittamiin tarkoituksiin. Ministeriö jakaa tukea esimerkiksi urheilujärjestöille, urheilutapahtumiin, liikunnan koulutukseen ja tutkimukseen, liikuntapaikkarakentamiseen, urheilun apurahoihin ja valmennukseen, kuntien liikuntatoimintaan, liikunnan kansainväliseen yhteistyöhön ja moniin muihin liikunnan eri toimintoihin.

Liikunnalle ja urheilulle osoitettiin noin 144 miljoonaa euroa veikkausvoittovaroja vuonna 2011. Edunsaajien keskinäisestä suhteesta Veikkauksen tuoton jaossa säädetään laissa (ns ”jakosuhdelaki”). Veikkausvoittovarat jaetaan arpajaislain mukaan vuosittain urheilu- ja liikuntakasvatuksen (25 %), tieteen (17,5 %), taiteen (38,5 %) ja nuorisotyön (9 %) edistämiseen. Jäljelle jäävä 10 % jaetaan samoihin tarkoituksiin harkinnan mukaan. Urheilupelit muodostavat kolmanneksen Veikkauksen liikevaihdosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön veikkausvoittovaroista maksama toiminta-avustus kattaa vain osan liikuntajärjestöjen yhteenlasketuista menoista. Muu osa rahoituksesta hankitaan toimintaan liittyvällä ja muulla varainhankinnalla.

Sponsorointi

Etenkin huippu-urheilulle yritysyhteistyö ja sponsorointi on merkittävä tulonlähde. Suomalaisyritysten sponsorointiin käyttämien panosten arvioidaan olevan noin 80-100 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä 60-70 prosenttia kohdistuu urheiluun.

Urheilusponsorointiin panostetaan siis arviolta 48-70 miljoonaa euroa vuodessa.