Kansallinen liikuntatutkimus

Kansallinen liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikuntalajien harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Tutkimus antaa kokonaiskuvan suomalaisten liikunnan ja urheilun harrastamisesta, vapaaehtoistyöstä sekä liikuntaan ja urheiluun liittyvistä asenteita.

Tutkimus toteutetaan neljän vuoden välein. Sen tilaajina ovat SLU, Nuori Suomi, Suomen Kuntoliikuntaliitto, Suomen Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki. Tutkimuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Viimeisin tutkimus on julkaistu vuonna 2010 ja sen on toteuttanut TNS Gallup Oy. 

Vastaava tutkimus on toteutettu aikaisemmin vuosina 1995, 1997–1998, 2001–2002 ja 2005–2006.
Kuva: Antero Aaltonen.

Vapaaehtoistyö

Vapaaehtoistyö kiinnostaa – yli 600 000 suomalaista tekee vapaaehtoistyötä liikunnan ja urheilun parissa. Samat ihmiset toimivat monessa eri roolissa: huoltajina, valmentajina, seurajohdossa ja monissa muissa tehtävissä. Vapaaehtoistyötä tehdään keskimäärin 10 tuntia kuukaudessa.
 
Seuramäärän ja harrastajien lisääntyminen on tuonut tunteen vapaaehtoisten määrän vähenemisestä. Absoluuttisesti vapaaehtoisia on kuitenkin yhtä ennenkin. Kasvavan harrastajamäärän valmentamiseen, ohjaamiseen ja uusien seurojen hallintotehtäviin tarvitaan lisää vapaaehtoisia, muuten seuroihin kohdistuviin toiveisiin vastaaminen on haastavaa. 
 
Palkattujen työntekijöiden määrä seuratoiminnassa on viime vuosina lisääntynyt ja kasvu tulee jatkumaan. Tästä huolimatta vapaaehtoiset ovat edelleen seuratoiminnan kivijalka.
 

Huippu-urheilu

Suomen aikuisväestöstä 77 prosenttia pitää Suomen kansainvälistä urheilumenestystä tärkeänä. Vain 6 prosenttia Suomen kansasta ei pidä kansainvälistä menestystä lainkaan tärkeänä. Lukemat ovat samankaltaiset kuin aiemmissa liikuntatutkimuksissa. Odotukset ovat suuret ikään ja sukupuoleen katsomatta, eli urheilu on koko kansan juttu. Tärkeimpänä menestystä pidetään yhä hiihdossa (40%), yleisurheilussa (35 %)  ja jääkiekossa (34 %).
 

Lapset ja nuoret

Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009-2010 mukaan urheilu on edelleen suosituin 3–18-vuotiaiden harrastus: 92 prosenttia suomalaisista lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa. Suosituimmat lajit ovat jalkapallo, pyöräily, uinti, juoksulenkkeily, hiihto ja salibandy. Eniten suosiota ovat lisänneet juoksulenkkeily, kuntosaliharjoittelu, salibandy ja ratsastus.

Urheiluseuratoiminta on edelleen suosiossa. Seurassa harrastaneiden osuus on kasvanut edelleen. Lapsista ja nuorista 43 prosenttia ilmoittaa harrastavansa urheilua urheiluseurassa. Tämän lisäksi 258 000 seurojen ulkopuolella olevaa lasta ja nuorta haluaisi osallistua seurojen toimintaan. Urheilun aloittaminen valuu vuosi vuodelta yhä nuorempiin.
 
Omaehtoinen urheilun harrastaminen yksin tai kavereiden kanssa on sen sijaan vähentynyt. Tämä selittää osaltaan heikkoja lasten ja nuorten kuntotestituloksia.
 

Aikuisväestö

Aikuiset (19-65-vuotiaat) liikkuvat intensiivisemmin ja useammin kuin koskaan. Liikuntaharrastus on tietoinen elämänhallinnan väline. Tässä asetelmassa menestyvät ne liikuntapaikat ja -lajit, jotka pystytään sovittamaan parhaiten kiireiseen elämänrytmiin.  Suomalaisten aikuisten suosituimpia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Lisäksi juoksu tekee selvästi uutta tulemista.

Senioreiden (66-79-vuotiaat) liikuntaharrastus on kasvanut merkittävästi. Myös seniorit ovat löytäneet kuntokeskukset ja heidän liikunnastaan on entistä intensiivisempää. 65 prosenttia seniorikansalaisista harrastaa liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa. Suosituimpia lajeja ovat kävelylenkkeily, pyöräily, sauvakävely, hiihto, voimistelu, uinti sekä kuntosaliharjoittelu.