Aikuiset
![]() |
Työikäisten liikkumisen polarisoituminen on ratkaistavissa oleva haaste. Osa väestöstä ymmärtää liikunnan ja urheilun merkityksen osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Monella heistä on myös rahaa käytettävissä tähän harrastukseen. Osa ei ole sisäistänyt terveiden elintapojen tärkeyttä eikä kaikilla heistä myöskään ole mahdollisuutta investoida omaan tai lastensa liikuntaharrastukseen. Tämä kahtiajako voimistaa hyvinvoinnin epätasaista jakautumista.
Liikuntajärjestöjen on saatava ihmiset oivaltamaan liikkuvan elämäntavan tärkeys ja turvattava kaikkien tasa-arvoinen mahdollisuus laadukkaaseen liikuntaan. Välineitä kahtiajaon poistamiseen on olemassa.
Työssä jaksaminen ja työteho paranevat liikunnan avulla. Omasta kunnosta huolehtiminen tukee henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä aktiivisuutta. Työttömille työnhakijoille liikunta ja sen parissa tehtävä vapaaehtoistyö antaa mahdollisuuden mielekkääseen toimintaan.
Myös yhteiskunnasta syrjäytyneet ja syrjäytymisriskin alla elävät voivat saada uutta puhtia elämäänsä liikunnasta. Maahanmuuttajille liikunta ja muu harrastustoiminta tarjoaa mahdollisuuden verkottua ja tutustua uusiin ihmisiin. Nuorelle ihmiselle liikunta tarjoaa syrjäytymistä estävän harrastuksen ja ystävyyssuhteita. Urheiluyhteisö voi myös toimia yhtenä lapsen ja nuoren kasvattajista.
Työurien pidentämispyrkimyksessä on hyödynnettävä nykyistä paremmin liikuntaa myönteisenä ja mielihyvää lisäävänä keinona.
Kuva: Antero Aaltonen
