Nuoret

Liikunta edistää oppimisprosessia ja antaa opiskelulle vastapainoa. Kun liikunta on osa opiskelijan viikkorytmiä, se todennäköisemmin pysyy mukana myöhemmissäkin elämänvaiheissa. Korkeakoulut kantavat osan nuorten aikuisten liikuttamisen vastuusta. Viimeistään varusmiesaika on oivallinen saumakohta luoda perusta liikunnalliselle aikuiselämälle.

Voimakkaasti teoriapainotteinen koulujärjestelmä tarvitsee vastapainokseen nykyistä enemmän liikuntaa. Tämä heijastuu myönteisesti myös työssä jaksamiseen sekä terveyden ja suorituskyvyn ylläpitämiseen koko elämänkulun ajan.

Nuorten aikuisten syrjäytymiskierteen pysäyttämisessä, yhteiskuntaan sitouttamisessa ja osallistamisessa liikunnalla voi olla ratkaiseva merkitys.

Nuorille on tarjottava heidän omien motiiviensa mukaista liikunta- ja urheilutoimintaa. Ns. "drop-out -ilmiö" vähenee, kun jokainen voi harrastaa ja kilpailla sillä tasolla, millä itse haluaa ja mihin kyvyt riittävät.

Toisen asteen oppilaitoksissa on lisättävä pakollisten liikuntakurssien määrää samalla kun opiskelijoiden omaehtoista liikuntaa on tuettava.

Ammattikouluihin on saatava vähintään sama liikuntakurssimäärä kuin lukiossa eli kaksi pakollista kurssia. Valinnaisliikunta on hajautettava eri jaksoille.
 
Myös yli 18-vuotiaiden ammattikoululaisten opintoihin on sisällytettävä liikuntaa ja terveystietoa pakollisena aineena.
 
Korkeakoululiikunta on määriteltävä korkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi ja resursoitava asianmukaisesti.
 
Korkeakoulut on vastuutettava huolehtimaan osaltaan nuorten aikuisten hyvinvoinnista järjestämällä mahdollisuuden edulliseen, monipuoliseen ja innostavaan matalan kynnyksen liikuntatoimintaan.
 
Opiskelijalla on oltava mahdollisuus käyttää opiskelupaikkakunnan kunnallisia liikuntapalveluita.
 
Kuva: Antero Aaltonen