Liikuntapaikat
 |
Mitä helpommin saavutettavissa liikuntapaikat ovat, sitä todennäköisempää on liikuntaharrastuksen aloittaminen tai ylläpito.
Kevyen liikenteen väylät on Suomen yleisin liikuntapaikka. Arkiliikunnan lisäämisen ja tapaturmien ehkäisyn kannalta erityisen tärkeää että väylät ja lähiliikuntapaikat ovat turvallisia sekä hyvässä kunnossa.
Luonnon virkistyskäytöllä on suuri merkitys kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä luontosuhteen kehittymiselle.
Liikunnallista elämäntapaa tukeva arkiympäristö ja yhdyskuntarakenne tukevat myös ilmastopoliittisia tavoitteita. Monipuoliset ja laadukkaat harjoitteluolosuhteet ovat tärkeitä eri lajeille.
Liikuntavaikutusten arviointi on lisättävä kuntien kaavoitusprosessiin.
Elinympäristön liikuntamahdollisuudet on huomioitava yhdyskuntasuunnittelussa nykyistä paremmin, mikä tukee myös kestävän kehityksen toteutumista. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää arkiliikuntaa tukevaksi mm. kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen on kiinnitettävä huomiota.
Vapaa-ajan liikenne muodostaa yli neljänneksen keskimääräisestä matkasuoritteesta. Vapaa-ajan liikennettä ja yksityisautoilun osuutta siitä tulee vähentää edellyttämällä liikuntapaikkojen sijoittamista lähelle käyttäjiä ja kehittämällä julkista liikennettä sekä kevyen liikenteen väyliä.
Merkittävä osa Suomen liikuntapaikoista on peruskorjausiässä. Peruskorjaus ja uudisrakentaminen on tehtävä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Liikuntavälineiden lainausmahdollisuuksia (esimerkiksi kirjastojen yhteydessä) on lisättävä.
Valtakunnallisia liikuntajärjestöjä on kuultava kansallisesti merkittävien rakentamishankkeiden avustuspäätösten valmistelussa.
Luonnon virkistyskäyttö ja jokamiehenoikeudet on turvattava.
Kansallisella avustuspolitiikalla edistetään kestävää kehitystä ja ympäristöasioiden huomioimista liikuntapaikkojen rakentamisessa ja ylläpidossa sekä toiminnan ja tapahtumien järjestämisessä.
Kuva: Antero Aaltonen
