Urheiluseurat
 |
Noin 80 prosenttia suomalaisista kuuluu jossain elämänsä vaiheessa urheiluseuraan. Suomalainen liikuntakulttuuri perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisten määrä on kasvussa, mutta heidän sitoutumisensa on lyhytaikaisempaa kuin ennen. Vapaaehtoisuus tuo hyvinvointia ja henkistä pääomaa. Liikunnan ja urheilun parissa toimivien vapaaehtoisten rinnalla toimii myös tärkeä ja kasvava ammattilaisten joukko.
Liikkuvan kansalaisen kannalta on hyvä asia, että monenlaiset toimijat tarjoavat liikunta- ja urheilumahdollisuuksia. Tasa-arvoisten liikuntamahdollisuuksien takaamiseksi on tärkeää, että palvelut ovat laadukkaita ja kohtuuhintaisia tai maksuttomia.
Kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan virallisen yhteiskuntarakenteen lisäksi. Aktiivinen kansalaisuus on hyväksi koko yhteiskunnalle. Urheiluseuroissa tehtävä työ on ensiarvoisen tärkeää suomalaisten hyvinvoinnille. Sillä on myös kasvatuksellinen rooli.
Liikunta on peruspalvelu. Valtion on tuettava kuntien toimintaa jatkossakin rahallisesti, jotta ne pystyvät hoitamaan liikuntalain mukaan niille kuuluvat tehtävät. Valtion tukea liikunnalle ei pidä vaarantaa.
Sopimus Euroopan unionista antaa urheilulle oikeusperustan unionissa. Unionilla on toimivalta jäsenvaltioiden urheilun toimien tukemiseen ja täydentämiseen.
Seuratoiminnan elinvoimaisuus on elinehto vapaaehtoistoiminnan ylläpitämiseksi. Monimuotoista seuratoimintaa kannattaa edistää lainsäädännön avulla.
Verotuksessa on otettava huomioon vapaaehtoistoiminnan erityispiirteet. Yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta käsitelleen työryhmän muistiossa esitetään tulkintaohjeita yleishyödyllisen ja elinkeinotoiminnan rajanvetoihin. Työryhmän esittämät tulkintaohjeet tulisi toteuttaa. Yleishyödyllisten yhteisöjen sekä niiden tuloverolain 23 §:ssä mainittujen tulojen verovapaus on taattava myös tulevaisuudessa.
Liikunnan ja urheilun sekä niiden kansalaistoiminnan tukemiseen annetuille lahjoituksille on myönnettävä verovähennysoikeus lahjoittajan verotuksessa.
Verotuksen yksinkertaistamiseksi kaikkia elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettuja liikuntapalveluja on verotettava arvonlisäverotuksessa alemman (9 %) verokannan mukaisesti. Tämä lisäisi ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Se helpottaisi myös liikunta-alan yrittäjyyttä ja tukisi arvonlisäverollisen toiminnan veroneutraalisuutta.
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) työtä on jatkettava.
Seurat on otettava nykyistä paremmin huomioon liikuntapalveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä. Kunnat ja järjestöt tarvitsevat konsultointia, koulutusta ja muuta tukea löytääkseen toisensa iltapäivätoiminnan järjestämisessä.
Urheiluseurojen toiminnan esteitä, kuten ammattitaitoisten ohjaajien ja tarkoituksenmukaisten tilojen vähyys sekä kasvava byrokratian määrä, on poistettava vapaaehtoisuuden tukemiseksi.
Seuratoiminnan kehittäminen pitää saada vastaamaan harrastajien, uusien kohderyhmien ja yhteiskunnan tarpeita. Seuratoimijoiden osaamista, innostusta ja jaksamista on tuettava. Seurojen toiminnan tukemiseksi käynnistetään ohjelma, jossa pyritään löytämään parhaat mahdolliset tavat tukea urheiluseuroja ruohonjuuritasolla.
Kuntien liikunnan valtionosuudet on sidottava indeksiin ja selvitettävä mahdollisuutta kattaa ne jatkossa muiden valtionosuuksien tavoin verovaroista.
Liikunnan ja urheilun EU-hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia on parannettava horisontaalisesti mm. kansallisissa rakennerahastoissa ja EU-rahoitusohjelmissa.
Urheilun EU-kannanmuodostus kansallisissa parlamenteissa tulee lisääntymään. Urheilun ja sen kansalaistoiminnan erityispiirteet on huomioitava kansallisesti ja EU-tasolla. Urheilun sääntöjen ja rakenteiden erityisluonne, kuten vapaaehtoinen kansalaistoiminta ja urheilun pyramidirakenne ruohonjuuritasolta huippu-urheiluun, tulee tunnustaa Euroopan unionissa.
Kuva: Antero Aaltonen
