SLU:n tavoitteet hallitusohjelmaan 2011-2015

SLU kutsuu maan hallituksen mukaan tekemään suomalaisista maailman liikkuvinta urheilukansaa vuonna 2020.

Tavoite, jonka toteutuminen palvelee koko suomalaista yhteiskuntaa, perustuu SLU:n kevätkokouksen 2010 hyväksymään suomalaisen liikunnan ja urheilun visioon. Visio2020:ssä liikunta ja urheilu ovat kaikenikäisten elämäntapa, arvokas osa elämänkulun eri vaiheita ja kaikkien ulottuvilla erilaisista lähtökohdista riippumatta.

Liikunnallisen elämänpolun varrelle tarvitaan monia toimijoita tukemaan ja edistämään aktiivista elämäntapaa. Eduskunnan ja valtioneuvoston lisäksi urheiluseuroilla, kouluilla, perheillä, kunnilla ja yrityksillä sekä monilla muilla yhteisöillä on rooli innostajana ja mahdollistajana.
 
Liikunnalla on yhteiskunnallisesti läpileikkaava rooli. Kaikilla hallinnonaloilla tehdään päätöksiä, joilla voidaan joko edistää tai estää liikuntaa.
 
Liikunta ja urheilu sekä näihin liittyvä kansalaistoiminta tuottavat laajasti yhteiskunnallista hyvinvointia. Liikunta edistää kansanterveyttä, auttaa pidentämään työuria, ehkäisee sosiaalista syrjäytymistä, parantaa oppimistuloksia ja helpottaa yhteisöön integroitumista. Tämä kaikki tuottaa yhteiskunnalle hyötyä ja säästöä. Itseisarvoisena ydintoimintana on kuitenkin "sportti" – liikunta ja urheilu ilona, elämyksinä, kilvoitteluna, virkistäjänä sekä yhdessäolona.
 
Valtio rahoittaa liikuntaa pääosin Veikkauksen voittovaroilla jakosuhdelain prosenttiosuuksien mukaisesti. Voittovarat eivät ole verovaroja. Veikkauksen voittovarojen rahastoa on jatkossa purettava edunsaajien käyttöön etupainotteisesti.
 
Liikuntaa, urheilua ja seuratoimintaa koskevia haasteita ovat esimerkiksi arkiliikunnan väheneminen, harrastusmahdollisuuksien epätasainen jakautuminen, liikuntatilojen niukkuus suhteessa niiden kysyntään ja muutokset vapaaehtoistoimintaan sitoutumisessa. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantaminen on erittäin tärkeää koko hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kannalta.
 

HALUAMME

1)  mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan kaikille  

Liikunnalliseen elämäntapaan oppimista tuetaan päivähoidossa käynnistämällä valtakunnallinen päivähoidon liikunnallista toimintakulttuuria vahvistava ohjelma.
 
Liikunta on osa koulujen ja oppilaitosten jokapäiväistä arkea. Koululiikuntatuntien määrää lisätään. Liikuntamahdollisuuksien luominen ja liikuntaan kannustaminen kuuluu muillekin kuin liikunnanopettajalle. Laajennetaan Liikkuva koulu -hanketta.
 
Kansalaisten työurien pidentämispyrkimyksessä hyödynnetään liikuntaa, jolla on terveyttä edistävä vaikutus. Liikunnan työsuhde-etujen kehittämisen lisäksi työterveyshuollolla on merkittävä rooli. Vähän tai ei lainkaan liikkuvien aktivoimiseen on panostettava.
 
Urheilu- ja liikuntaseuroja sekä niissä toimivia vapaaehtoisia tuetaan monimuotoisesti, jotta ne voivat tarjota kaiken ikäisille innostavaa ja laadukasta liikuntaa lähipalveluperiaatteella. Seuratoimintaan palkattujen ammattilaisten avulla seurojen toiminta kehittyy siten, että vapaaehtoisten määrä, osaaminen ja toimintatavat kehittyvät.
 
Kaikki elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettavat liikuntapalvelut sijoitetaan alempaan arvonlisäverokantaan (9 %).
 
Nykyisten liikuntatilojen peruskorjaamisen lisäksi tuetaan väestön liikkumistottumusten muutokset huomioivaa liikuntapaikkarakentamista. Riittävästi liikkuvien ihmisten määrän lisäämiseksi rakennetaan monikäyttöisiä kaikille avoimia liikuntapaikkoja ja kehitetään elinympäristöä arkiliikuntaa suosivaksi.

Liikuntaedellytysten luomisen on oltava osa kaavoitusprosessia sekä yhdyskuntasuunnittelua ja urheiluseuroilla on oltava mahdollisuus osallistua valmistelevaan työhön.
 
Korkeakoululiikunta määritellään korkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi ja resursoidaan asianmukaisesti.
 
Resursoidaan toimintatapoja, jotka edesauttavat liikunnan käyttämistä maahanmuuttajien integroinnin ja kotouttamisen välineenä.
 
Vanhustyön laatukriteeriksi kirjataan liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen sekä liikuntaan kannustaminen ikääntyneiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
 

2)  turvata kansalaistoiminnan elinvoimaisuuden 

Yleishyödyllisten yhteisöjen sekä niiden tuloverolain 23 §:ssä mainittujen tulojen verovapaus säilytetään.
 
Suomalaisten rahapelitoimijoiden yhdistämisen tarkoituksenmukaisuus selvitetään siten, että kaikkien edunsaajaryhmien toimintaedellytykset, rahapelien yksinoikeusjärjestelmä ja rahapeleistä saatava jatkuva hyvä tuotto turvattaisiin entistäkin paremmin.
 
Tieteen rahoitus siirretään pois veikkausvoittovaroista verovaroista katettavaksi.
 
Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuudet tulee kattaa veikkausvoittovarojen sijaan budjettivaroista, kuten kaikkien muiden vapaan sivistystyön koulutusta tarjoavien tahojen kohdalla tapahtuu.
 
Stadionin ympäristöä kehitetään liikunnan ja urheilun hengessä. Alueelle sijoitetaan koko urheilujärjestökenttää palveleva, toimitilakuluja vähentävä ja rahaa varsinaiseen toimintaan näin siirtävä Urheilun talo.
 

3)  edistää innostavaa ja vastuullista huippu-urheilua 

Huolehditaan nuoren lahjakkaan urheilijan mahdollisuuksista yhdistää opiskelu joustavasti kokonaisvaltaiseen huipulle tähtäävään valmennukseen perusopetuksesta alkaen.
 
Pyritään varmistamaan, että huippu-urheilijoilla on käytössään huipputason valmennusosaaminen ja kilpailukykyiset olosuhteet.
 
Tuetaan huippu-urheilun muutostyöryhmän työtä ja varmistetaan sen resurssit.
 
Peruskorjataan ja katetaan Olympiastadion vastaamaan urheilu- ja muiden suurtapahtumien nykyajan vaatimuksia.
 
Kehitetään edelleen toimintatapoja, joiden avulla Suomeen voidaan saada kansainvälisiä suurtapahtumia.