Liikunta monipuolisesti esillä puolueiden vaaliteemoissa

Puolueiden vaaliohjelmat ovat keskenään varsin erilaisia. Ohjelmien pituus, kirjoitustyyli ja sisällöllinen tarkkuusaste vaihtelevat. Tässä kirjoituksessa keskitytään ainoastaan niihin tekstikohtiin, joissa nimenomaisesti mainitaan liikunta, urheilu tai kansalaisjärjestötoiminta. Eniten liikuntaan liittyviä kirjauksia on keskustan vaaliohjelmassa. Vasemmistoliiton ohjelmasta ei löydy lainkaan liikuntakirjauksia.

 

Monet suuret linjanvedot, kuten suhtautuminen kunnallisiin palveluihin, kilpailuttamiseen, arvonlisäverotukseen ja hyvinvoinnin parantamiseen vaikuttavat välillisesti liikunnan edellytyksiin. Vaikutusketjut ovat kuitenkin epäselvempiä ja pitempiä eikä tässä kirjoituksessa esitetä arvailua puolueiden esitysten tarkemmista kohdennuksista tai laajemmista vaikutuksista.

 

”Olisi tietysti hienoa, jos liikunta automaattisesti sisältyisi ohjelmien kohtiin, joissa käsitellään hyvinvoinnin lisäämistä, terveyden edistämistä tai työssä jaksamista. Näissä kaikissa liikunta toimisi kustannustehokkaana ja miellyttävänä työkaluna”, toteaa SLU:n pääsihteeri Teemu Japisson.

 

Kansalaisjärjestöjen, kolmannen sektorin, hyvinvointia tuottavasta roolista vallitsee suuri yhteisymmärrys. Kokoomuksen ohjelmassa lukee, että ”parannetaan vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä”. Ministeri Risikon suulla kiitetään vapaaehtoistyötä tekeviä ja Kiimingin Urheilijat mainitaan esimerkkinä hyvästä talkootyöstä.

 

SDP:n ohjelmassa todetaan, että ”kolmannen sektorin palvelut voivat täydentää julkista palvelutarjontaa”. Keskustan ohjelmaan on kirjattu, että ”kolmannen sektorin toimintaedellytykset turvataan” ja ”kansalaisjärjestöjen resursseja parannetaan”. Perheiden palveluiden kehittäminen näiden toimijoiden avulla mainitaan keskustan ohjelmassa moneen kertaan. Paikallistason liikunnan tukemista korostetaan ja urheiluseurat halutaan ottaa ”entistä enemmän mukaan kuntien palveluprosesseihin liikuntatoiminnan tuottajina”.

 

”Haluamme jättää yleishyödyllisen toiminnan verotuksen ulkopuolelle”, linjaa RKP. ”Huolehdimme, että verojärjestelmä tunnistaa jatkossakin yleishyödyllisen järjestötoiminnan ja järjestölähtöisen auttamistyön erityisluonteen”, kirjoitetaan SDP:n ohjelmassa, jossa todetaan myös, että kolmas sektori säilytetään ”lähtökohtaisesti” verotuksen ulkopuolella. Vihreiden linjaus on, että ”yhdistysten verokohtelua tulee selkeyttää ja yhtenäistää eikä yhdistysten yleishyödyllistä toimintaa tule rinnastaa yritystoimintaan”.

 

Rahapelitoimijoiden yksinoikeusjärjestelmää puolustetaan keskustan, kristillisdemokraattien, perussuomalaisten ja RKP:n ohjelmissa. Kristillisdemokraattien ohjelmassa todetaan, että ”rahapelit pysyvät kotimaisten toimijoiden hallinnassa, jotta tuotto voidaan ohjata kolmannen sektorin palvelujärjestelmien toimintaan”. RKP haluaa ”varmistaa rahapelimonopolin tulevaisuuden ja käyttää sen tuottoja yksinomaan kansalaisyhteiskunnan tukemiseen”.

 

”Kannanotto yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauden puolesta on tärkeä asia, samoin kuin rahapelijärjestelmän toimivuuden varmistaminen tulevaisuudessakin”, Japisson kiittää.
 

Liikunnan soisi kuuluvan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon työkalupakkiin. Tähän liittyvät tekstinpätkät löytyvät vihreiden, keskustan ja kristillisdemokraattien (”ihmisiä on kannustettava syömään viisaasti ja liikkumaan tarpeeksi”) ohjelmista. ”Liikkumattomuuden haaste on otettava vakavasti”, keskustan ohjelmassa todetaan ja korostetaan, että kaikilla tulee olla mahdollisuus liikunnalliseen elämäntapaan. Keskusta nostaa esiin ”globaalin liikuntapolitiikan, jossa kohdataan liikkumattomuuden haasteet yli kansakuntien rajojen”. Myös liikunnan ilo ja esikuvien merkitys mainitaan keskustan ohjelmassa.

 

Keskusta puhuu ’kehollisesta sivistyksestä’, jolla tarkoitetaan ”ymmärrystä fyysisen aktiivisuuden merkityksestä elämänikäisen terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä taitoja ja motivaatiota toteuttaa liikunnallista elämäntapaa”.  Lisäksi keskustan ohjelmassa todetaan, että ”liikunnallinen lukutaito opitaan lapsuudessa, terveyden fyysiset edellytykset rakennetaan nuoruudessa ja aikuisena kehollinen itsensä toteuttaminen lisää onnellisuutta, jaksamista ja laaja-alaista hyvinvointia”. Keskustan mielestä suomalainen elämänkaaren kattava liikuntamalli voi olla vientituote ja se lupaa ”edistää mallin aktiivista kehittämistä ja sen hyödyntämistä kansainvälisessä viestinnässä”. Perussuomalaiset mainitsevat ”liikuntaterapian” kuntoutuskeinona.

 

Terveyden edistäminen liikunnan avulla on mahdollisuus, jota käytetään vielä varsin vähän. SLU:n puheenjohtaja Timo Laitinen on esittänyt valtakunnallisen hyvinvointipoliittisen ohjelman käynnistämistä kansalaisten liikkumattomuuden lopettamiseksi.
 

Perussuomalaiset ehdottavat numeroarvostelun poistamista koululiikunnasta, koska se ”ei kannusta kaikkia oppilaita, ja toisaalta ne oppilaat, joille numeroarviointi on tärkeää, liikkuvat kansanterveyden näkökulmasta tarkasteltuna riittävästi jo muutenkin”. Heidän ratkaisunsa lisäliikuntatuntien saamiseksi on ’pakkoruotsin’ muuttaminen vapaaehtoiseksi aineeksi. Keskustan ohjelmassa todetaan, että ”kaikille yhteistä koulupäivään sisältyvää monipuolista liikuntaa tulee lisätä”.

 

Kokoomus haluaa edistää opiskelijaliikuntaa opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Keskustan kirjaus on astetta vahvempi – ”korkeakoulujen asema nuorten aikuisten liikuttajana vahvistetaan laissa”. SDP:n ohjelmassa todetaan, että ”nuorena opittu ja ylläpidetty liikuntaharrastus mahdollistaa työelämässä jaksamisen pitempään” ja esitetään, että opiskelijoiden hyvinvointia on tuettava liikuntapalveluilla. Vihreiden mielestä ”ammattikorkeakoulujen on järjestettävä liikuntamahdollisuuksia opiskelijoilleen”.

 

Liikunta on yksi osa ”sivistyksen kehää”, linjaa keskusta. Liikuntaharrastuksen korkea hinta mainitaan mahdollisena esteenä lasten ja nuorten harrastustoiminnalle. Toisaalla keskustan ohjelmassa on kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvä maininta valmennuksen ja opiskelun yhdistämisestä ”nykyistä paremmin jo alakoulusta lähtien”.

 

SDP:n mielestä ”ikäihmisille tulee tarjota yhteiskunnallisia palveluja edulliseen hintaan” esimerkiksi liikunnassa – kuntosalille ja uimahalliin voisi päästä puoleen hintaan tai maksutta. Kristillisdemokraatit haluavat lisätä ikääntyneille tarkoitettuja liikuntapalveluja.

 

”Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio ”Maailman liikkuvin urheilukansa 2020” tarkoittaa, että liikunta ja urheilu ovat kaikenikäisten elämäntapa, arvokas osa elämänkulun eri vaiheita ja kaikkien ulottuvilla erilaisista lähtökohdista riippumatta. Lasten, nuorten ja ikääntyneiden liikuntaedellytysten parantamisen lisäksi huomiota on SLU:n mielestä kiinnitettävä työikäisiin, joiden hyvinvointi polarisoituu tällä hetkellä voimakkaasti”, Japisson toteaa.
 

Vihreiden ohjelmassa on monessa eri kohdassa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyviä kirjauksia, esimerkiksi ”kevyttä liikennettä tulee lisätä kehittämällä verkostoa esteettömäksi, turvalliseksi ja helppokäyttöiseksi”. Keinoina mainitaan muun muassa erilliset pyöräkaistat ja pyörätaskut. Keskustan ohjelmassa todetaan, että ”paikallistason liikunnan olosuhteet” on pidettävä kunnossa. Kokoomuksen vaaliohjelmassa mainitaan Kuopion lähiliikuntapaikkaverkosto esimerkkinä hyvästä toimintamallista.

 

”SLU pitää tärkeänä, että elinympäristöä kehitetään arkiliikuntaa suosivaksi. Monikäyttöisten, kaikille avoimien liikuntapaikkojen rakentaminen ja nykyisten tilojen peruskorjaaminen edistää ihmisten liikuntamahdollisuuksia, lisää liikkujien määrää ja kasvattaa heidän hyvinvointiaan”, Japisson sanoo.
 

 

	KESK	KOK	KD	PS	RKP	SDP	VAS	VIHR
Rahapelien yksinoikeusjärjestelmän puolustaminen	x		x	x	x
Kansalaistoiminta, vapaaehtoistyö, kolmas sektori: edellytysten parantaminen, arvon antaminen	x	x				x
Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksellisesta erityisluonteesta huolehtiminen					x	x		x
Koululiikunnan lisääminen	x			x
Koululiikunnan numeroarvostelun poistaminen				x
Opiskelijaliikunnan lisääminen, edellytysten parantaminen	x	x				x		x
Ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksien kehittäminen			x			x
Terveyden edistäminen liikunnan avulla	x		x					x
Liikunta ilon lähteenä ja esikuvien antajana	x
Valmennuksen ja opiskelun yhdistäminen nykyistä paremmin	x
Urheiluseurat liikuntatoiminnan tuottajina kunnissa	x
Liikuntaterapia kuntoutuskeinona				x
Liikunta vientituotteena	x
Liikuntaolosuhteiden parantaminen	x							x

 

Lähteet:

Vihreät 

 

Lisätietoja:

pääsihteeri Teemu Japisson (0400 878 949, teemu.japisson@slu.fi)

erityisasiantuntija Laura Andersson (040 751 7225, laura.andersson@slu.fi)