Ossi Aura: Kuntoliikunta tuo paremmat terveys- ja työkykyhyödyt

Parhaat terveys- ja työkykyhyödyt ilmenevät niillä henkilöillä, jotka ovat harrastaneet liikuntaa kovalla kuormituksella, ilmenee Ossi Auran työpaikkaliikuntaan liittyvästä väitöskirjasta. Hän tutki työpaikkaliikuntaa monipuolisesti ja uudella tavalla osana yrityksen osaamispääomaa.

Väitöskirjan ensi vaiheen tutkimukseen sisältyi yhteensä 33 yrityksen 14 420 työntekijän liikuntakysely ja 5 980 työntekijän kuntotestaus. Tutkimusta täydensi neljän yrityksen monivuotinen tapaustutkimus työpaikkaliikuntapolitiikan yhteyksistä yrityksen osaamispääomaan.

Työntekijöistä kunto- tai terveysliikkujia 43 prosenttia

Ensimmäisessä vaiheessa määritettiin liikuntakäyttäytymisen ja fyysisen kunnon tunnusluvut yrityksen henkilöstöraportoinnin tarpeisiin. Yrityksiltä mitattiin liikuntaindikaattori eli kuntoliikkujien ja terveysliikkujien prosenttiosuus koko henkilöstöstä.

Liikuntaindikaattorin keskiarvo yritystasolla oli 43 prosenttia. Kuntoliikkujiksi luokiteltiin vähintään kolme kertaa viikossa kovalla kuormituksella liikkuvat työntekijät ja terveysliikkujiksi vähintään neljä kertaa viikossa kohtalaisella kuormituksella liikkuvat työntekijät.

Tutkimuksessa arvioitiin yritystason kuntoindikaattori. Suomalaisen viiteaineiston perusteella yritysten henkilöstöstä 56 prosenttia oli vähintään keskikuntoisia tai yli sen.

Sairauspoissaolojen, terveystuntemusten ja työkykyarviointien taustalla tärkein yksittäinen liikuntakäyttäytymisen muuttuja oli liikunnan koettu kuormitus eli intensiteetti. Työpaikkaliikuntaan osallistujat harrastivat muita työntekijöitä kuormittavampaa liikuntaa.

Liikunnassa kuormituksen kovuus oli vahvimmin yhteydessä työntekijän terveystuntemuksiin. Keskitason terveystuntemukset olivat yhteydessä keskimäärin 3,5 liikuntakertaan viikossa kohtuullisella teholla tarkoittaen hikoilua ja hengästymistä. Hyvä terveystuntemus oli yhteydessä keskimäärin 4,5 liikuntakertaan ja kuormitukseen kohtalaisen ja kovan välillä.

”Pelkistetysti sanoen kohtuutehoisesti liikkuneilla terveys- ja työkykyhyödyt olivat suuremmat kuin kevyesti liikkuneilla. Kovalla kuormituksella kuntoliikuntaa harrastaneilla terveys- ja työkykyhyödyt ilmenivät selvemmin kohtalaisen kuormittavasti liikkuneilla”,  Aura arvioi.

Työkykytuntemuksiin liikunnan kuormituksen vaikutus oli pienempi ja sairauspoissaoloihin kaikkein pienin. 

”Terveystuntemukset kuvaavat työntekijän henkilökohtaista terveyden kokemista. Sen sijaan työkykytuntemuksiin ja varsinkin sairauspoissaoloihin vaikuttavat suuresti työhön liittyvät tekijät.”

Plussaa rullaluistelusta, hölkästä ja pallopeleistä

Työntekijöiden ilmoitusten mukaan harrastettuja lajeja oli yli sata, jotka sitten tutkimuksessa koottiin tiettyihin ryhmiin. Tutkimuksessa selvitettiin eri lajien harrastamisen yhteyksiä terveys- ja työkykytuntemuksiin.

Analyysin lähtökohtana oli eri lajeja harrastavien työntekijöiden ilmoittama liikunnan kuormitus ja heidän ilmoittamansa terveystuntemukset ja työkyvyn itsearviot. Jokaisen lajin harrastajaryhmälle saatiin liikunnan kuormituksen summa ja suhteellinen arvo, jota verrattiin kaikkien vastaajien keskimääräiseen kuormitukseen. Lajeja harrastavalle ryhmälle laskettiin ikävakioidut työkykyarviot ja terveystuntemusten keskiarvot.

Parhaat ikävakioidut työkyky- ja terveystuntemukset havaittiin rullaluistelua, hölkkää ja pallopelejä harrastavilla työntekijöillä.

”Kyseessä on varmaan ensisijaisesti liikunnallisen elämäntavan valinnat jo nuoruudesta alkaen. Joka tapauksessa analyysi osoittaa, että todellisia terveys- ja työkykylajeja ovat reippaalla teholla harrastettavat kuntoliikunta ja jopa kuntourheilumuodot”, Ossi Aura sanoo.

”Liikuntaa aikuisikäisenä aloittavan kannattaa tietenkin aloittaa rauhallisemmista lajeista ja siirtyä muutaman vuoden aikajänteellä kohti kuormittavampia liikuntamuotoja.”

Terveys, kunto, rentous ja hauskuus motivoivat

Työntekijöitä pyydettiin vakioidulla kyselyllä määrittämään 11 eri tekijän merkittävyys liikunnan motiivina. Tärkeimmiksi motiiveikseen työntekijät ilmoittavat terveyden, fyysisen kunnon kehittämisen, rentoutumisen ja hauskuuden.

”Nämä perusmotiivit olivat tärkein liikuntakäyttäytymistä kuvaava motiivien kokonaisuus.”

”Liikuntaan aktivoinnissa kannattaisi siis vahvistaa terveyden, kunnon, rentoutumisen ja hauskuuden motiiveja tiedollisten ja kokemuksellisten toimien kautta. Ihmemotiiveja ei siis tarvita”, Aura arvioi.

Työpaikkaliikunta osaksi osaamispääomaa

Työpaikkaliikuntaa on Suomessa ja kansainvälisesti tutkittu lähinnä liikuntalääketieteen, käyttäytymistieteiden ja liikuntatieteiden alueilla. Ossi Auran väitöskirja liittää työpaikkaliikunnan osaksi yrityksen aineetonta pääomaa ja sen johtamista.

"Yritystoiminnassa aineettoman pääoman rooli on kasvanut kahden viime vuosikymmenen aikana. Joidenkin arvioiden mukaan 80 - 90 prosenttia yritystoiminnan arvosta on aineetonta riippuen tietenkin toimialasta.”

”Järjestöissä aineeton pääoma on usein ainoa pääoma”, Ossi Aura vertaa.

Aineeton pääoma tarkoittaa arvoa, joka liittyy mm. henkilöstöön, tuotteiden brändiin ja työ- tai tuotantoprosesseihin sekä esimerkiksi patentteihin, tuotemerkkeihin ja sopimuksiin.

”Aineettoman pääoman arvo määritellään tavallisimmin yritysmyyntitilanteessa. Myyntihinnassa oman pääoman ja myyntihinnan erotusta kutsutaan ”goodwill”-arvoksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tätä taloudellista arvoa on tutkittu ja mallinnettu paljon.”

Aineettomaan pääomaan sisältyy osaamispääoma, joka puolestaan muodostuu inhimillisestä pääomasta, rakennepääomasta ja suhdepääomasta.  

”Osaamispääomaa voidaan johtaa ja kehittää määrätietoisesti. Siihen tarvitaan kuitenkin selkeä lähtöanalyysi ja yrityskohtaiset mittarit.”

Tätä periaatetta Ossi Aura toteutti myös väitöskirjatyössään.

Neljän yrityksen tapaustutkimus

Ossi Aura tutki työpaikkaliikuntapolitiikan yhteyksiä yrityksen osaamispääomaan. Neljän yrityksen tapaustutkimuksen seuranta-aika vaihteli kahdesta yhdeksään vuoteen. Yrityksistä kolme oli pörssiyhtiötä ja yksi iso valtion virasto.

Yrityksissä selvitettiin työpaikkaliikunnan toteutustavan, liikuntakäyttäytymisen ja fyysisen kunnon vaikutuksia yrityksen osaamispääomaan. Lisäksi kartoitettiin osaamispääoman eri osa-alueiden tunnuslukujen yhteyksiä liikuntakäyttäytymiseen.

Aineettoman pääoman tarkastelua varten yrityksille muodostettiin osaamispääoman mittaristo.  Mittarit laadittiin yrityskohtaisiksi johdon ja omistajien haastattelujen sekä virallisten dokumenttien perusteella.

”Liikunta-aktiivisuus tukee terveyttä ja työkykyä sekä tietysti fyysistä kuntoa. Työpaikkaliikuntaan osallistuminen tuki työyhteisön toimivuutta, työnantajaan sitoutumista, työtyytyväisyyttä ja työtehokkuutta”, Ossi Aura kuvaa johtopäätöksiä.

”Terveyden kannalta riittävästi liikkuvat kokivat vähemmän stressiä työssään, olivat energisempiä sekä työhönsä tyytyväisempiä ja motivoituneempia kuin vähemmän liikkuvat.”

”Johdon, henkilöstön ja asiakkaiden haastattelut osoittivat, että työpaikkaliikunnan tapahtumat koettiin hyväksi keinoksi tutustua työtovereihin ja luoda parempaa yhteishenkeä. Työpaikkaliikunta koettiin myönteiseksi henkilöstöeduksi, joka luo yhteishenkeä ja tukee yrityksen ulkoista kuvaa.”

Hyvä ohjelma saa passiiviset liikkeelle

”Työpaikkaliikunnalla – laajasti ottaen työpaikkaliikuntaohjelmalla ja sen takana olevalla strategialla – voidaan tukea yrityksen osaamispääomaa. Ihmiset ovat yrityksen tärkein voimavara. Liikunta merkitsee jaksamista ja uusiutumista.”

Ossi Aura arvioi, että työpaikkaliikunnan strateginen asema ja toteuttamisen resurssit määrittävät pitkälti siitä saatavaa kokonaishyötyä. Parhaimmillaan johto johtaa sitä ja asiantuntijoilla on riittävät resurssit työnsä tekemiseen. Liikuntayhdyshenkilöt ja aktivaattorit antavat tärkeää tukea.

”Sisäinen viestintä korostuu työpaikkaliikuntaohjelman brändin ja tunnettuuden kehittämisessä. Tyylikäs liikuntaohjelma lisää työnantajan sitoutumista ja edesauttaa rekrytoinnissa. Samalla tiedetään mitä tapahtuu, missä ja koska toteutuu.”

Myönteinen ja yrityksen arvoihin nidottu liikuntaohjelma tukee yhteishenkeä ja ihmisten liikunta-aktiivisuutta.

Ossi Auran mukaan hyvässä työpaikkaliikuntaohjelmassa on oivallettu liikuntapassiivien haaste.

”Aikuisten aktivoiminen säännölliseen liikuntaan on vaikeaa ja se vaatii monen ammattilaisen osaamista. Tuloksia on saavutettu, mutta ei ns. lappuja ilmoitustauluille nitomalla.

Hyvässä liikuntaohjelmassa on henkilöstölle tarjolla useita helposti käytettäviä liikuntapalveluja, joista kuntokeskuspalvelut, uinti sekä maila- ja joukkuepelit ovat yleisimpiä.

Liikuntatieteiden lisensiaatti Ossi Aura teki väitöskirjan Svenska Handelshögskolanin johtamisen laitokselle. Väitöskirjan nimi on ”Worksite Fitness Policy in an Intellectual Capital Framework”.

Väitöstutkimuksen toteutusta syvensi väittelijän lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus Kuntoliikuntaliiton työpaikkaliikunnan linjajohtajana ja yritysverkoston kontaktihenkilönä. Hän on toimittanut äskettäin myös Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt -kirjan.

Teksti: Eila Ruuskanen-Himma

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 1/07, Eila Ruuskanen-Himma, www.slu.fi.