Hyvät tavat vahvistumaan liikuntakasvatuksen teemavuonna

Euroopassa vahvistetaan ensi vuonna 2004 liikuntakasvatuksen hyviä malleja. Jo tänä keväänä kannattaa miettiä, millä tavalla juuri meidän järjestömme tai koulumme voisi entisestään vahvistaa lasten ja nuorten tervehenkistä ja suvaitsevaa liikuntaa.

”Suomessa ja suomalaisissa urheiluseuroissa on tehty jo paljon tämän tavoitteen eteen”, tunnustaa kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala Opetusministeriöstä.

”Meillä on tiedostettu, että liikunnalla voidaan kasvattaa lasta ja nuorta kokonaisvaltaisesti. Liikuntaa harrastava oppii myös vastuuntuntoa, erilaisuuden arvostusta, vapaaehtoistyön merkitystä ja yhteistyön tapoja”, Virtala sanoo.

Nyt ei siis ole tarkoitus ryhtyä tukieurojen toivossa kehittelemään täysin uusia projekteja, vaan viisaampaa on vahvistaa olemassa olevaa hyvää liikuntakasvatusta, ideoida lisäväriä perinteisiin ja löytää uusia yhteistyökumppaneita kansallisesti ja kansainvälisesti. Näille hankkeille on mahdollista saada rahallista tukea. Teemavuoden kokonaisbudjetti Euroopassa on 11,5 miljoonaa euroa.

Eettiset tavoitteet olennaisia

Liikuntakasvatuksen teemavuoden tavoitteena on lisätä koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyötä, vapaaehtoistoimintaa ja nuorten urheilijoiden koulutusta. Liikunnan merkitystä sekä fyysisten että sosiaalisten taitojen kehittäjänä halutaan nostaa esiin kampanjoimalla joukkuehengen, solidaarisuuden, suvaitsevaisuuden ja reilun pelin puolesta. Vapaaehtoistoimintaa halutaan tukea ja syrjäytymistä ehkäistä. Tarkoituksena on myös kiinnittää huomiota koululiikuntaan. Rasismia, ilkivaltaa ja kiellettyjen aineiden käyttöä halutaan ehkäistä.

”Nämä tavoitteet kannattaa pitää mielessä, kun ideoidaan hanketuen hakemuksia”, Virtala sanoo. ”Teemavuonna nostetaan esiin liikunnan kasvatuksellisia arvoja, ei kilpa- tai huippu-urheilua tai vaikkapa liikunnan terveysvaikutuksia.”

Teemavuoden käytännön järjestelyt ovat vielä avoinna, mutta Mirja Virtalan mukaan kaavailuissa on laaja-alaisen neuvottelukunnan perustaminen Suomeen.

”Siihen osallistuisivat koulutus- ja liikuntaorganisaatioiden edustajat. Tämä elin toimisi neuvoa-antavana ja tiedottavana organisaationa. Toinen, pienempi koordinaattori olisi valtion viranomaisista muodostuva ohjausryhmä, joka hallinnoi teemavuoden budjettia, vastaa tiedottamisesta ja järjestää valtakunnalliset aloitus- ja lopetustapahtumat. Opetushallituksella on todennäköisesti koordinoiva rooli tässä työssä”, sanoo Mirja Virtala.

SLU:lla ja sen jäsenillä on teemavuoden toteutuksessa tärkeä rooli, sillä viranomaiset eivät yksin pysty tuomaan käytäntöjä ruohonjuuritasolle - eikä se ole tarkoituskaan. Parhaillaan ideoidaan kärkihankkeita, jotka toteuttaisivat teemavuoden tavoitteita mahdollisimman hyvin.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 2/03, Arja Liinamaa, http://www.slu.fi/

Kirjoittaja: Arja Liinamaa