Keski-Pohjanmaalla 272 toimivaa urheiluseuraa
Liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnasta Keski-Pohjanmaalla on valmistunut maakunnallinen selvitys. Selvityksen liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnasta Keski-Pohjanmaalla teki aluejohtaja Petri Harsunen Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:stä. "Tutkimus antaa uutta tietoa ja vahvistaa käsityksiäni liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan vahvasta asemasta ja talkoohengen arvostuksesta Keski-Pohjanmaalla. Myös seurojen yhteenlaskettu jäsenmäärä ja liikunnan työllisyysvaikutukset yllättivät suuruudellaan." Yli satavuotinen historiaMaakunnan vanhimpana ja Suomen yhdeksänneksi vanhimpana urheiluseurana pidetään vuonna 1872 perustettua Gamlakarleby Segelföreningiä. Vanhin suomenkielinen edelleen toimiva seura on tänä vuonna sata vuotta täyttävä Sievin Lyly. "Tarkoituksenani oli selvittää liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan keskeisimpiä tunnuslukuja ja sen luonnetta Keski-Pohjanmaalla. Tavoitteena oli tutkia liikunnan harrastamisen edellytyksiä paikallistasolla. Tähän sisältyivät tiedot mm. liikuntatoiminnan käytössä olevista liikuntapaikoista sekä kuntien taloudellisista satsauksista liikunta- ja urheiluseuratoimintaan." "Halusin myös tutkia liikunnan ja urheilun yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sen työllisyysvaikutuksia Keski-Pohjanmaan Liikunnan toiminta-alueella niin julkisella, yksityis- kuin kansalaissektorillakin." Seurajäseniä yli 55 000Selvityksen kohderyhmänä oli Keski-Pohjanmaan Liikunnan toiminta-alueen 25 kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimen viranhaltijat. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella kesällä 2003. Tutkimusaineistoa täydennettiin eräiltä osin seuroihin suunnatulla kyselyllä ja internetin kautta. Rekisteröityjä yhdistyksiä alueella oli yhteensä 4341 kappaletta. "Keski-Pohjanmaan 272:ssa urheiluseurassa harrastetaan 67 eri urheilulajia. Yleisseuroja alueella toimii 55 kappaletta. Jäseniä urheiluseuroissa on yli 55 700 henkilöä ja urheiluseurojen jäsenmäärä oli 31,3 prosenttia alueen väestöstä", Harsunen sanoo. "Keskipohjalaiset poikkeavat edukseen urheiluseurajäsenyyksien määrissä. Valtakunnallisessa vertailussa joka viides ilmoittaa kuuluvansa jäsenenä urheiluseuraan. Keski-Pohjanmaalla luku lähestyy jopa kolmasosaa. Toki aktiivisimmat toimijat kuuluvat varmasti jäsenenä useampaan kuin yhteen seuraan." Kokkolassa kattavin liikuntapaikkaverkosto"Alueellamme on 1509 erilaista liikuntapaikkaa. Kokkolassa on alueen kattavin ja monipuolisin liikuntapaikkaverkosto 175 liikuntapaikalla." Liikuntapaikat jakautuivat liikuntapaikkaryhmittäin seuraavasti: ulkoliikuntapaikat 510 kappaletta, maastoliikuntapaikkoja 506, sisäliikuntatiloja 256, uimaloita ja uimahalleja 106 erityisurheilualueita 62, huoltorakennuksia 35 ja eläinurheilualueita 24. "Valtakunnallisessa vertailussa keskipohjalaiskunnat poikkeavat edukseen maastoliikuntapaikkojen sekä huoltorakennusten suhteellisessa määrissä. Suhteellisessa vertailussa eniten maakunta on jäljessä sisäliikuntatilojen ja uimaloiden sekä uimahallien määrissä. Kummassakin liikuntaryhmässä ero valtakunnalliseen keskiarvoon oli yli kolme prosenttia", Harsunen kertoo. Kuntien bruttokäyttömenot liikuntaan vuonna 2002 olivat keskimäärin 65,1 euroa asukasta kohden. Seurojen toiminta- ja kohdeavustuksiin vuonna 2003 kunnat käyttivät 3,75 euroa asukasta kohden. Liikunnan ja urheilun paikallisen kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiin kuuluvat aktiivinen ja yhteistyöhaluinen kunnan vapaa-aika ja liikuntatoimi. Liikuntalain hengen mukaisesti kunnan tehtävänä on järjestää edellytyksiä toiminnalle mm. seuroille ja järjestöille. "Laadukkaan ja monipuolisen liikuntapaikkaverkoston ylläpito ja hoito sekä käyttäjien kannalta kohtuulliset liikuntapaikkataksat vaikuttavat keskeisesti seurojen toimintaedellytyksiin", Harsunen sanoo. Liikunta työllistää Keski-Pohjanmaalla 412 henkilötyövuottaMerkittävin työllistäjä liikunnan parissa oli liikuntapaikkojen hoito, jonka pariin työllistyi hieman yli viidennes henkilöistä. Liikunta työllistää Keski-Pohjanmaalla 412 henkilötyövuotta. Kansalaissektori, joka pitää sisällään seurat ja järjestöt, työllistivät liikunnan eri tehtäviin kolmanneksen. Liikunnan työpaikoista kolmasosa on Kokkolassa. "Kokkolassa liikunnan parissa olevista työpaikoista lähes 60 prosenttia on seuroissa ja järjestöissä. Ammattilaisurheilun parista leivän saa vajaat 40 keskipohjalaisurheilijaa", Harsunen sanoo. Petri Harsusen selvityksen aiheena oli "Liikunnan ja urheilun kansalaistoiminta, sen edellytykset ja yhteiskunnallínen merkitys Keski-Pohjanmaalla". Selvitys tehtiin liikunnan ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun Vierumäen liikuntainstituutissa. Lisätietoja: petri.harsunen@kepli.com SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU Liikunnan ja Urheilun Maailma 2/04, http://www.slu.fi/
|