Suomalaiset ovat aktiivisia liikkujia

Miehistä 58 prosenttia ja naisista 65 prosenttia harrastaa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kahdesti viikossa, ilmenee Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa.

Kansanterveyslaitos on jo vuodesta 1978 seurannut suomalaisten terveyttä ja elintapoja. Elintapojen tunteminen on tärkeää, kun pyritään edistämään kansalaisten terveyttä ja ehkäisemään kansantauteja.

Tupakointi ja ruokatottumukset ovat keskeisessä asemassa terveyden edistämisessä ja kansantautien ehkäisyssä. Myös alkoholinkulutus, liikunta, hampaidenhoito ja liikennetottumukset ovat tärkeitä kansanterveyden kannalta, kuten terveyspalveluiden ja lääkkeiden käyttö.

Vuoden 2003 tutkimusaineistoksi poimittiin väestörekisteristä valtakunnallisesti edustava 5000 henkilön satunnaisotos. Perusväestön muodostivat vuosina 1939 - 1988 syntyneet maassa pysyvästi asuvat Suomen kansalaiset.

Kyselyt ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Tämän vuoden kyselyyn liitettiin uusia kysymyksiä vastaajan sosioekonomisesta asemasta ja kotitalouden käytettävissä olevista tuloista. 

Vapaa-ajan liikunta kiinnostaa

Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt 1980-luvun alusta näihin päiviin. Vuonna 2003 58 prosenttia miehistä ja 65 prosenttia naisista ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kahdesti viikossa, kertaharrastuksen pituuden ollessa vähintään puoli tuntia.

Näissä luvuissa on vuoteen 2002 verrattuna hienoista laskua. Vuonna 2002 vastaavat prosenttilukuarvot olivat miehillä 62 prosenttia ja naisilla 66 prosenttia.

Koulutetut miehet aktiivisempia

Kun vapaa-ajan liikuntatottumuksia tarkastellaan koulutusryhmittäin, voidaan todeta, että miehissä ylimmän koulutusryhmän edustajat harrastavat vapaa-ajan liikuntaa useammin kuin muiden koulutusryhmien edustajat.

Naisilla tällaista koulutusryhmien välistä eroa ei ole lainkaan.

Arkiliikunnan suunnassa ei hurraamista

Vuonna 2003 työmatkaliikunta oli edellisen vuoden tasolla. Työssä käyvistä naisista 45 prosenttia käveli tai pyöräili työmatkoillaan vähintään 15 minuuttia päivässä, kun miehistä vastaava osuus oli 28 prosenttia.

Vaikka edellisvuoteen verrattuna prosenttiosuuksissa ei ole muutoksia, on koko tutkimusjakson aikana varsinkin miesten työmatkaliikunnassa tapahtunut muutoksia. Parhaimmillaan 1980-luvun alkupuolella vähintään 15 minuuttia työmatkoillaan päivittäin kävelleiden tai pyöräilleiden miesten osuus oli lähes 40 prosenttia.

Naisten kohdalla muutokset eivät ole olleet yhtä suuria. Vuodesta 1978 vuoteen 2003 naisten työmatkaliikuntaa harrastaneiden osuus on vaihdellut noin 40 - 50 prosentin vaiheilla joka vuosi.

Lähde: Helakorpi S., Patja K., Prättälä R., Aro AR., Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2003. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2003. PDF -versio: http://www.ktl.fi/eteo/avtk/
http://www.ktl.fi

Teksti: Henry Järvinen 

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 4/04, Henry Järvinen, http://www.slu.fi