REILUA PELIÄ Judoliitossa

Osana lajiliittojen tulosperusteisesta arviointia ovat Reilun Pelin periaatteet. Tällä arviointikerralla Judoliitto nousi esiin tulosarviointityöryhmän tarkastelussa.

Judossa lajin syntytaustan vuoksi korostuvat jo lähtökohtaisesti Reilun Pelin keskeiset ajatukset, mutta ne myös toteutetaan liitossa tavoitteellisesti ja monipuolisesti. Liiton toiminnassa uskalletaan tunnistaa ja käsitellä myös vaikeita eettisiä kysymyksiä ja arjessa eteen tulevia kielteisiä ilmiöitä. Suhtautumistapa heijastelee arvion mukaan valveutuneisuutta, avoimuutta ja rakentavan kriittistä suhtautumista lajin kehittämistyöhön.

Judoliiton toiminnassa painottuvat useat Reilun Pelin periaatteet. Näitä ovat toisen ihmisen elämän kunnioittaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, vastuu kasvatuksesta, avoimuus, demokraattisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus, kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan ja urheiluun, dopingin vastaisuus, päihteiden ja lääkkeiden vastuullinen käyttö, sukupuolisen häirinnän ehkäiseminen ja talouden tasapainoisuus.

Tasavertaisuus on liitossa tärkeä arvo

Judoliitto on tehnyt poikkeuksellisen pitkäjänteistä työtä erityistukea tarvitsevien ja vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten osallistumismahdollisuuksien tukemiseksi. Tasavertaisuuden toteutumiselle on judoliitossa erityisen hyvät lähtökohdat. Judoliitto on esimerkki siitä, kuinka johdonmukaisella työllä pystytään saamaan myönteistä ja toimintaa moniarvoistavaa toimintaa aikaiseksi.

Nykyhallituksen ohjelmassa sukupuolivaikutusten arviointi on merkittävässä asemassa, mikä näkyy myös liikuntajärjestöihin kohdistuvissa odotuksissa.

Judoliitossa tasavertaisuus toteutuu monella tasolla. Sukupuolten välillä se näkyy siinä, että valmentajina on sekä miehiä että naisia. Erityisryhmien osalta vammaisurheilu on keskeinen osa liiton perustoimintaa. Taloudellinen tasavertaisuus on pyritty toteuttamaan lajin pitämisenä edullisena harrastaa ja liittotason toimenpiteitä tämän tavoitteen toteuttamiseksi on luvassa jatkossakin.

Judon harrastajista noin 30 prosenttia on naisia ja tyttöjä. Harrastusryhmissä kaikki harjoittelevat yhdessä, samoin lajin arvokisat miehille ja naisille ovat yhteiset. Kilpailuissa sarjat on jaoteltu kuitenkin sukupuolen mukaan. Liiton valmentajista kahdeksan oli miehiä ja neljä naista vuonna 2005.

Erityisryhmiä varten Judoliitossa on oma työryhmä. Erityisryhmien judoa harrastetaan 19 paikkakunnalla ja harrastajia on 268, joista 182 on alle 19-vuotiaita. Joka viides liiton jäsenseura tarjoaa erityisryhmien toimintaa. Useissa seuroissa kehitysvammaiset harrastajat on integroitu ikäryhmänsä harjoituksiin ja erityisryhmien kilpailut ja leirit järjestetään pääsääntöisesti vammattomien kanssa yhdessä.

Taloudellisuutta vaalitaan

Judon pysyminen edullisena harrastuksena perustuu siihen, ettei seuroissa ole palkattuja ohjaajia ja valmentajia eikä lajin vaatimat olosuhteet edellytä isoja investointeja.

Perusharrastamisen kustannukset ovat halvimmillaan 30 euroa vuodessa, johon lisätään vakuutus ja varusteet, korkeimmillaan 120 euroa.

Myös kilpailutoiminnan suositukset ohjaavat harrastusta edulliseen suuntaan, sillä pienimpien junioreiden kilpailutoiminta ohjataan vain omalle tai korkeintaan lähialueen saleille. Vasta 17-vuotiaat juniorit kilpailevat valtakunnallisesti, hieman nuoremmat jo alueellisesti.

Myös suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus kuuluvat judon luonteeseen. Judon käyttäytymisetiketti on tiukka, eikä salli vähimmässäkään määrin rasistista käyttäytymistä. Kansainvälisyyden ansiosta laji totuttaa harrastajat jo pienestä pitäen eri kansallisuustaustoista tuleviin harrastajatovereihin.

Myös tehty sääntöuudistus, jonka mukaan ulkomaalaiset voivat osallistua kilpailuihin, myös SM-kisoihin, jos ovat liiton jäsenseuran jäseniä ja muut osallistumisen ehdot, kuten ikä täyttyvät, edistää suvaitsevaisuutta.

Teksti: Henry Järvinen

Liiton sivustoon ja kuvalähde: www.judoliitto.fi/

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 2/07,Henry Järvinen, www.slu.fi.