Mitä arvostetumpi tehtävä, sitä vähemmän naisia
| Suomalaisista naisista 60 prosenttia harrastaa säännöllisesti liikuntaa ja naiset ovat aktiivisempia liikunnan harrastajia kuin miehet. Vaikka hallinnolliset edellytykset tasa-arvoon pyrkimiselle ovat olemassa, tasa-arvon toteutuminen järjestöjen päättävissä elimissä on edistynyt varsin hitaasti. Vain 6 prosentilla SLU:n jäsenjärjestöistä vuonna 1997 oli nainen puheenjohtajanaan.
Liikuntajärjestöjen johdon koostumus on tällä hetkellä epätasa-arvoinen. Usein esitetty syy naisten haluttomuudesta johtopaikoille kannattaa myös ottaa lähempään tarkasteluun. Olisiko varsinainen syy naisille oudossa toiminta- ja johtamiskultturissa? Jos tämä pitää paikkansa, kuten oletamme, on asialle mahdollista tehdä jotain. Jo naisten entistä suurempi mukaan tulo voi muuttaa kulttuuria uusiin suuntiin. Selvitysten ja tutkimusten mukaan suurin este naisten etenemiselle johtotehtäviin, on miehinen liikuntakulttuuri ja sen toimintatavat. Muutos on mahdollinen, kun johtoon ja merkittäville paikoille valitaan sekä naisia että miehiä. Kiintiöitäkin on syytä harkita, jos tilanne ei muutoin muutu. Esimerkiksi Ruotsin keskusurheilujärjestön RF:n liittokokouslinjaus edellyttää 50 prosentin edustusta päättävissä elimissä molemmille sukupuolille. Lisätietoja: Suomen Liikunnan ja Urheilun 'Tasa-arvoista Liikuntaa' -raportti, elokuu 1997 |