Suunnistuksen maailmanmestari Janne Salmi muistuttaa
|
Janne Salmi toteutti runsaan vuosikymmenen haaveensa suunnistamalla maailmanmestariksi elokuun puolivälissä Grimstadissa Norjassa. Pikamatkan voiton Janne kuorrutti ankkuroimalla viestijoukkueen hopealle ja sijoittumalla normaalimatkalla kuudenneksi. Samalla 28-vuotias Janne osoitti osaavansa ammattialansa: hän viimeistelee työnimeltään "Huippusuunnistajien kilpailun aikaiset tunnetilat ja niiden vaikutus kilpailusuoritukseen"-graduaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. Lähikuukausien aikana hän valmistuu liikuntatieteen maisteriksi suuntautumisvaihtoehtonaan valmennus."Vielä 70-80 -luvuilla urheilupsykologia keskittyi kisaa edeltävän hermostuneisuuden ja pelon laskemiseen. Monilla oli se käsitys, että jengi pärjää huonosti, koska he ovat niin hermostuneita. Useimmiten epäonnistumisen syynä on kuitenkin väkinäinen yrittäminen", Janne kertoo. "Joidenkin pitää olla valmistautuessaan todella hermostuneita, että pystyvät huippusuoritukseen. Hermoilu loppuu vasta muutamaa minuuttia ennen suoritusta tai vasta kisan alkaessa." Oikean tunnetilan oppii löytämään Jannen opinnäytetyön perusajatuksena on hyvän suorituksen aikana vallinneiden tunnetilojen tunnistaminen ja niihin pyrkiminen. Hän määrittelee oman hyvän tunnetilansa sanoilla motivoitunut, hermostunut ja aggressiivinen. Tärkein määre on motivaatio, jonka synnyttää voitontahto. Huonoa tunnetilaa hän kuvaa sanoilla rento ja itsevarma. "Jos teen pienen virheen ensimmäisillä rasteilla, kisan loppu sujuu yleensä pirun hyvin, kun kaikki on pelissä. Jos alku menee loistavasti, tulee hyvänolontunne, eikä viimeistä rutistusta löydy", Janne kuvailee itsevarmuuden sudenkuoppaa. "Nyt pikamatkan alussa tuntui, että ei tämä riitä mihinkään, kun juoksu oli tahmeaa ja tuli pari-kolme pientä viiden sekunnin virhettä. Loppu tuli kuin apinan raivolla." Janne muistuttaa, että oikean latauksen hakeminen on valmentautumisessa vain hienosäätöä. Vuosien nöyrällä valmentautumisella urheilijan on koulittava itsensä fyysisesti, psyykkisesti ja taidollisesti voittajan veroiseksi. "Ensin pitää olla niin hyvä, että voi voittaa. Viimeinen silaus tarkoittaa sitä, ettei muni voittoa." Lataus löytyi menneitä muistellen "Ehkä ensimmäisen kerran sain MM-kilpailuissa sen oikean latingin päälle. Tein aika paljon töitä sen eteen. Kesän aikana olen tarkoituksella pitänyt kynttilää vakan alla eli en ole edes yrittänyt hakea huippulatinkia, koska olen huomannut, että se kuluttaa minulla aika paljon energiaa", Janne Salmi kertoo. MM-kilpailuun Janne virittäytyi tutkimalla onnistuneita suorituksiaan, esimerkiksi vuoden 1995 MM-kilpailua Saksan Detmoldissa, jossa hän sijoittui normaalimatkalla toiseksi ja ankkuroi Suomen viestissä hopealle. Viime vuosien aikana Janne on kohdannut suunnistajille tutun ongelman: täydellinen motivoituminen on vaikeaa ja onnistuu muutaman kerran kaudessa, kun kilpailuja 40-50 vuodessa. "Karttoja tutkimalla pystyn palauttamaan mieliin kilpailun aikaisia fiiliksiä. Nyt oli kaikki tekijät kohdallaan, mutta viestiin en saanut tarpeeksi rutistusta. Henkilökohtaiset kilpailut ovat niin paljon tärkeämmät, että viestiin lataus löytyy vasta kisan alkuosuuksien aikana", Janne kertoo. "Nyt olin pikamatkan karsinnan ja finaalin välissä niin hermona. Silloin piti keksiä jotain tekemistä, ettei olisi miettinyt kisaa liikaa." Viestin ankkuriosuudella Janne Salmi kamppaili voitosta Tanskan Allan Mogensenin kanssa. 1993 USA:n West Pointissa normaalimatkan MM-kultaa voittanut Mogensen oli viimeisillä kilometreillä onnekkaampi ja taidokkaampi: tanskalaiset suunnistivat maailmanmestaruuden, joka on tanskalaisten ensimmäisen viestimitali MM-historiassa. Osan kunniasta suomalaiset voivat ottaa itselleen, sillä tanskalaisten päävalmentajana on toiminut viimeiset kuusi vuotta Olli-Pekka Kärkkäinen. "OoPee", 39-vuotias liikuntatieteen maisteri, toimi Suomen Suunnistusliiton erilaisissa päätoimisissa valmennustehtävissä 1984-89. Kansainvälinen voittajatyyppi Janne ei uskalla luvata, että pystyisi kasvattamaan jostakin nuoresta urheilijasta maailmanmestarin, vaikka hänellä on tietotaitoa ja kokemuksia runsaasti. "Uskon, että paljon pystyisin ainakin edesauttamaan. Meillä esimerkiksi Totte (päävalmentaja Torsten Smedslund) on tavallaan opettanut menestymään. Hän on pystynyt luomaan itseluottamusta ja henkeä", Janne arvioi. Takavuosina suomalaiset hellivät kuvaa, jonka mukaan varsinkin kestävyysurheilijan pitää olla takametsiä yksin taivaltava puhumaton sisupussi, joka puskee vesi- ja räntäsateessa, lumituiskussa tai paukkupakkasessa pitkää lenkkiä herravihasta voimansa ammentaen. Janne on kaikkea muuta: kielitaitoinen, sosiaalinen ja kansainvälinen. "Suunnistus on laji, jossa pitää koko ajan oppia muilta - miten he suunnistavat eri maastoissa ja niin edelleen. Kyllä suunnistajan pitää olla tekemisissä muiden kanssa, jos haluaa maailmanmestariksi", Janne pohtii. "Minä olen poikkeuksellisen ulospäinsuuntautunut. Ei aivan näin paljon tarvitse olla sähläämässä joka hommassa." Suomi toiseksi paras suunnistusmaa Suomi oli MM-kilpailussa toiseksi paras isäntämaan, Norjan, jälkeen. Norjalaiset rohmusivat yhdeksän mitalia: 2 kultaa, 2 hopeaa ja 5 pronssia. Suomalaiset ja ruotsalaiset saivat molemmat 1 kullan ja 2 hopeaa. Yhteen mitaliin ylsivät Tanska (kulta), Sveitsi (pronssi) ja yllättäen myös Itävalta (kulta), kun Lucie Böhm voitti naisten pikamatkan. Katso lisää Suunnistusliiton kotisivuilta: http://netstar.carelian.fi/~ssl/ Henkilötiedot: Janne Salmi Syntynyt: 17.4.1969, Turku Teksti: Matti Viitanen |
