Ovatko SM-sarjat liiketoimintaa vai ei?

Kilpailuviraston mielestä SM-sarjat ovat liiketoimintaa. Jos kilpailuneuvosto on samaa mieltä, urheilu menettää osan päätöksenteon autonomiasta.

Kilpailuvirasto päätti 5.9.1995, että Suomen mestaruustason urheilukilpailut ovat elinkeinotoimintaa. Näin SM-sarjatoimintaa sääntelee myös kilpailunrajoituslaki, jota sovelletaan päätöksenteossa ennen yhdistyslakia. Kilpailuneuvosto antoi 16.6.1997 SLU:lle mahdollisuuden valittaa Kilpailuviraston päätöksestä.

SLU:n tavoitteena on kilpailuneuvoston ratkaisu, jonka mukaan liittojen ja seurojen harrastus- ja kilpailutoiminta ja sen organisointi ei ole elinkeinotoimintaa, vaan yleishyödyllistä aatteellista toimintaa.

Kysymys on koko urheilun päätöksenteon autonomiasta.

Joensuun Kataja Basket -niminen osakeyhtiö teki 30.8.1994 Kilpailuvirastolle tutkimuspyynnön, joka väitti, että Suomen Koripalloliiton 24.5.1994 tekemä päätös koripallon miesten SM-sarjajärjestelmästä on kilpailunrajoituksista annetun lain vastainen. Joensuun Kataja Basketin mielestä päätös niin kutsutusta suljetusta sarjajärjestelmästä on kilpailunrajoituslain tarkoitetun määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Osapuolten kirjallisten selvitysten ja kuulemistilaisuuksien jälkeen Kilpailuvirasto antoi 5.9.1995 päätöksen, jossa se totesi

  • että Koripalloliitto urheilun lajiliittona on kilpailunrajoituslaissa tarkoitettu elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä
  • että SM-sarjan ja siihen kuuluvien otteluiden järjestäminen on kilpailunrajoituslaissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa
  • että Koripalloliitolla on tässä toiminnassa määräävä markkina-asema, joten sitä koskee erityinen kohtuullisuus- ja tasapuolisuusvelvoite
  • että Koripalloliiton sarjajärjestelmäpäätös oli kohtuullisuustavoitteen vastainen

    Kilpailuvirasto ei ryhtynyt jatkotoimiin, koska Koripalloliitto oli muuttanut sarjajärjestelmäänsä.

    Lajiliittojen päätöksenteko voi olla tulevaisuudessa hankalaa, jos kilpailuneuvosto ei muuta Kilpailuviraston päätöstä. Päätöksenteossa vähemmistöön joutuneet voisivat kilpailunrajoituslakiin vedoten riitauttaa päätöksiä kilpailuviranomaisissa.

    Jos tulkinta muuttuu, lajiliitot jatkavat edelleen normaalia yhdistysoikeudellista päätöksentekoa, joka perustuu enemmistöperiaatteeseen.

    Teksti: Matti Viitanen
    Lisätiedot: projektipäällikkö Kerstin Ekman, kerstin.ekman@slu.fi


    • « Takaisin