Uutiset

Pienellä lapsella on myötäsyntyinen tarve liikkua. Miksi joillakin liikuntainnostus säilyy läpi elämän ja joillakin taas lopahtaa ennenkuin on päässyt kunnolla alkuunkaan? Tutkija Arja Sääkslahden mukaan selitystä voi etsiä kolmiosta, jonka muodostavat lapsen sosiaalinen ja fyysinen ympäristö sekä liikuntaan liittyvät tiedot ja taidot.

Pasi Syrjän liikuntapsykologian väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa keskiviikkona 2.2. Vastaväittäjänä toimi professori Stuart Biddle Loughboroughin yliopistosta Englannista. Syrjän väitöskirja käsittelee huipputason jalkapalloilijoiden tunnetilojen merkitystä suorituksen onnistumiseen.

Savitaipaleen 4500 asukkaan kunnassa haluttiin 90-luvun alussa lisätä laatua terveystoimeen. Mittapuuksi valittiin diabeteksen hoito ja ehkäisy, koska se tiedettiin kansantaloudellisesti merkittäväksi ja muutenkin sopivaksi laatuhankkeen kohteeksi. Laatutyö johti koko joukon liikunnan pariin terveystoimen ja Savitaipaleen naisvoimisteiljoiden yhteistyönä.

Liikunnan ja Urheilun Maailman lukijakyselyn mukaan peräti 93 prosenttia vastaajista pitää lainsäädäntöä käsitteleviä juttuja tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmän aihealueen tittelin nappasivat edunvalvonta (91 %) ja lasten ja nuorten liikunta (90 %). Myös harrasteliikunnasta kertovia juttuja pidettiin tärkeinä (87 %).

"Kun Kunnossa kaiken ikää -ohjelma käynnistettiin viisi vuotta sitten, ohjelman tavoitteena oli lisätä keski-ikäisen, 40 -60 -vuotiaan väestön hyvinvointia ja terveyttä liikunnan avulla. Konkreettisena tavoitteena oli lisätä riittävästi liikkuvien keski-ikäisten määrää 10 % -yksiköllä eli 150.000 uudella liikkujilla. Suomen Gallupin mukaan syksyllä 1994 riittävästi - vähintään kolme kertaa viikossa, vähintään puoli tuntia kerralla ripeällä tai reippaalla teholla - liikkuvia oli 33 prosenttia." Näillä sanoilla kulttuuriministeri Suvi Lindén avasi KKI-terveysliikuntaohjelman 2000 - 2004 Valtioneuvoston juhlahuoneistossa 25. tammikuuta 2000.