Kulttuurin rahoitus turvattava Veikkauksen tuotolla
Taide, nuorisotyö ja liikunta toimivat pitkästä aikaa yhdessä ajaessaan merkittävää edunvalvontahanketta. Nämä tahot allekirjoittivat torstaina 10.2. valtioneuvostolle ja eduskunnalle suunnatun vetoomuksen, että valtion vuoden 2001 talousarviossa aloitetaan kirjastomenojen palauttaminen rahoitettavaksi yleisillä budjettivaroilla. Kirjastomenoja on ryhdytty rahoittamaan veikkausvoittovaroista 1995, jolloin valtionvarainministeriössä haluttiin suunnata veikkauksen voimakasta kasvua myös muille kuin varsinaisille edunsaajille. Ensimmäisenä vuonna kirjastot saivat 68,3 miljoonaa markkaa veikkausvoittovaroja ja 497 miljoonaa markkaa budjettivaroja. Kuudessa vuodessa luvut ovat vaihtaneet paikkaa, kun kirjastoille ohjataan tänä vuonna 453,8 miljoonaa markkaa veikkausvoittovaroja ja 22,8 miljoonaa markkaa budjettivaroja. Veikkauksen tuoton alkuperäistä käyttötarkoitusta rikottu
Taiteen, liikunnan, nuorisotyön ja kirjastoalan yhteisöt ovat vakavasti huolissaan kulttuurisektorin toimintaedellytysten tulevaisuudesta ja vetoavat maan päättäjiin koko kulttuurisektorin rahoituksen turvaamiseksi. Pääosa rahoituksesta on Veikkauksen tuottoa, josta kasvava osuus on viime vuosina osoitettu lakisääteisiin menoihin vastoin alkuperäistä käyttötarkoitusta. Veikkausyhtiön tuloksen vuosia vakaana pysynyt kasvu on pysähtynyt ja on mahdollista, että tuotto kääntyy tulevina vuosina jopa laskuun. Tulevaisuuskuva uhkaa kaikkia Veikkauksen tuotolla tuettavia toimintoja ellei välittömästi ryhdytä tarpeellisiin korjaustoimiin. Eduskunta on toistuvasti ottanut kantaa kulttuurisektorin julkisen tuen lisäämisen puolesta. Yhtenä keinona on palauttaa lakisääteiset noin 450 Mmk kirjastotoimen valtionosuudet asteittain rahoitettaviksi yleisillä budjettivaroilla, kuten eduskunnan tilintarkastajat edellyttävät marraskuussa 1999 kertomuksessaan vuodelta 1998. Opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston budjettikehystä tulee vastaavasti kasvattaa. Vuoden 2000 mahdollinen Veikkauksen tuoton alijäämä suhteessa valtion talousarvion odotuksiin on katettava yleisillä budjettivaroilla. Elokuussa 1999 tehty kulttuuripuntari osoittaa, että taiteen, kirjastojen, liikunnan ja nuorisoalan palvelut ovat hyvin oleellinen osa ihmisten jaksamista työssä, vapaa-aikana ja opiskelussa. Laajeneva palvelutarve ja vastuun ottaminen uusista toiminnoista edellyttävät myös yhteiskunnallista resurssointia, johon Veikkauksen voittovarat luonteensa vuoksi sopivat hyvin. Näiden toimialojen kehittäminen säästää parhaimmillaan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menoja. Keskeiset julkisen tuen lisätarpeet kulttuurisektorilla
Taiteen tekemisen edellytykset ovat vähentyneet, kun lakisääteisiä valtionosuuksia on enenevässä määrin sisällytetty veikkausvoittovaroista maksettaviksi. Valtion tukijärjestelmä taiteilijoiden työskentely- ja toimeentuloedellytysten parantamiseksi sisältää olennaisimpina osinaan apurahat, palkinnot ja taiteilijaprofessorin virat. Apurahajärjestelmä ei ole viime vuosikymmenellä merkittävästi laajentunut, vaikka taiteilijakunnan määrä on vahvasti kasvanut. Apurahojen reaalinen arvo on vuosi vuodelta pienentynyt. Huomattava osa veikkausvoittovaroista osoitetaan kansallisten taidelaitosten avustuksiin sekä taidelaitosten lakisääteisiin valtionosuuksiin ja avustuksiin. Taidelaitosten tukeminen on elintärkeä korkealaatuisen, kansallisen taiteen elinmahdollisuuksien ja myös toiminnan laajaan saatavuuden turvaamiseksi. Kulttuuripoliittisesti on kuitenkin tärkeää turvata myös harkinnanvaraisen taiteenedistämisen piirissä olevat alueet kuten lastenkulttuuri, kulttuuritapahtumat, alueellinen taiteenedistäminen ja taiteen järjestötoiminta. "Suomalainen taide ja taideteollisuus on menestystarina, joka on myös osa itse kunkin Suomen kansalaisen identiteettiä. Tämän menestystarinan taustalla vaikuttaa ratkaisevan tärkeänä tekijänä veikkausvaroihin perustuva tuki, jota tulee edelleen voida kehittää. Missään tapauksessa sitä ei saa vaarantaa eikä sitä pitäisi käyttää menoihin, jotka kuuluvat lakisääteisesti valtiolle", Forum Artis ry:n puheenjohtaja Harri Wessman sanoo. "Suomen Kansallisteatterin saaman yhteiskunnan tuen tulisi vakiintua tasolle, joka vastaa Suomen johtavalle teatterille asetettuja vaatimuksia. Toiminnan pienentyessä on myös vaara, ettei Kansallisteatteri pysty huolehtimaan suomalaisen kulttuurin säilymisen kannalta tärkeästä perustehtävästään lasten ja nuorten taidekasvatuksen edistäjänä. Teatterilain voimaantulon jälkeen 1993 Kansallisteatterin toimintaedellytykset ovat vuosittain kaventuneet. Jälkeenjääneisyys on tällä hetkellä yli 10 %, minkä seurauksena Kansallisteatteri on joutunut vähentämään ensi-iltoja, esitysten määrää ja henkilökuntaa", Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja Maria-Liisa Nevala sanoo. "Suomen Kansallisoopperan valtion tuki on tällä hetkellä reaaliarvoltaan pienempi kuin vuonna 1992, jolloin Kansallisooppera toimi viimeistä vuotta vanhassa toimitalossaan. Toiminnan ja talouden volyymi on kaksinkertaistunut. Tanssijoiden ja laulajien normaalia alhaisemman eläkeiän johdosta Kansallisoopperalla on muista työnantajista poikkeava lisäeläkevastuu. Veikkauksen tuotonjaosta säädetyn asetuksen mukainen 8 prosentin osuus veikkausvoittovaroista kattaisi tarvittavat kustannukset", Suomen Kansallisoopperan pääjohtaja Juhani Raiskinen sanoo. "Nuorisotoiminta on tehokkain tapa estää nuorten syrjäytymistä ja ongelmia tulevaisuudessa. Nuorisotoiminnassa nuori oppii tärkeitä sosiaalisia taitoja ja elämänhallintaa. Yhteiskunnan lisäpanostus nuorisotyöhön lisää nuorten hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäisee ennalta yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Ennaltaehkäisevä työ on yhteiskunnalle huomattavasti edullisempaa kuin seurauksista huolehtiminen", Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin puheenjohtaja Teemu Japisson sanoo. "Liikuntakulttuurin painopiste on kansalaisten omaehtoisen liikuntatoiminnan tehostaminen. Erityisesti on tarve kehittää ja monipuolistaa paikallista urheilu- ja liikuntaseuratoimintaa vastaamaan lasten ja nuorten toiveita ja tarpeita ja ehkäisemään ennalta syrjäytymisuhkaa, lisätä liikunnallista iltapäivätoimintaa, kehittää aikuisten terveysliikuntaa sekä näitä palvelevia lähiliikuntapaikkoja kunnissa", Suomen Liikunnan ja Urheilun puheenjohtaja Carl-Olaf Homén sanoo. "Eduskunta muutti poikkeuksellisesti ja oireellisesti valtioneuvoston tämän vuoden budjettiesitystä ja lisäsi kirjastoille verovaroja 15 mmk samalla kun osoitti veikkaustuottoa 15 mmk lasten iltapäivätoimintaan ja rakentamiseen. Eduskunnan käyttäytyminen tukee opetusministeriön tavoitetta." Kulttuuritoimen painopistealueista on keskusteltu opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston asiantuntijaelinten eli taiteen keskustoimikunnan, nuorisoasiain neuvottelu-kunnan ja valtion liikuntaneuvoston edustajien kanssa. Käsitykset ja mielipiteet ovat samansuuntaiset. veikkauksen tuotto ja valtion liikuntamäärärahat kaavioina Lisätietoja: SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Liikunnan ja Urheilun Maailma 4/00, http://www.slu.fi |