Arpajaisten nettotuottoa kasvatettava kolminkertaiseksi
Arpajaislain uudistaminen on ollut vireillä viisi - kuusi vuotta. Asia oli Eduskunnassa lähetekeskustelussa 15.2. SLU on vaikuttamistyössään keskittynyt erityisesti parantamaan yhdistysten arpajaistoiminnan edellytyksiä tärkeänä varainhankintamuotona. Keskeistä on ratkaista, miten lainsäädäntöä kehittämällä voidaan lisätä arpajaisten nettotuottoa esimerkiksi kolminkertaiseksi karsimalla byrokratiaa ja parantamalla järjestämisen edellytyksiä. Liikuntaseurojen kaltaisten yleishyödyllisten yhdistysten toiminnan rahoitus on tällä vuosikymmenellä vaikeutunut. Julkisen taloudellisen tuen suhteellinen osuus on vähentynyt, sponsorituotot ovat keskittyneet harvemmille seuroille ja kilpailu on koventunut perinteisillä mainos- ja ilmoitusmarkkinoilla. Siksi on tärkeää, että yhdistysten mahdollisuuksia hankkia varoja oman aktiivisen toiminnan kautta voidaan lisätä mm. kehittämällä arpajais- ja bingotoimintaa. Nettotuottoa kasvatettava
Kaikkien yhdistysten arpajaisten bruttotuotto on laskutavasta riippuen noin 600 Mmk tai 800 Mmk vuodessa. Bingotoiminnan bruttotuotto on uusintapelit mukaan lukien noin 600 Mmk. Muiden arpajaisten tuotto on enintään 200 Mmk paikalliset arpajaiset mukaan lukien. Tarkkoja tietoja ei ole käytettävissä tilastoinnin puuttumisen takia. Arpajaisten nettotuotto on kaiken kaikkiaan noin 50 Mmk eli 6 - 8 prosenttia koko vaihdosta. Luku on yhdistysten näkökulmasta ehdottomasti liian pieni mutta osoittaa samalla toiminnan kehittämistarpeita. Lähiajan nettotuoton tavoitteena voisi hyvin olla bingotoiminnan osalta 25 prosenttia bruttotuotosta eli 100 - 150 Mmk ja tavara-arpajaistoiminnan osalta 35 prosenttia eli 60 - 80 Mmk. Kehittämällä arpajaistoimintaan liittyviä rutiineja, jotka osin ovat lainsäädännöstä johtuvia, pitäisi nettotuottoa voida kasvattaa kolminkertaiseksi ilman bruttotuoton kasvattamista. Tätä mahdollisuutta ei ole kuitenkaan pohdittu lainsäädännön uudistamistyössä. Tämän johdosta SLU pitää tärkeänä, että arpajaislain uudistamistyötä jatketaan välittömästi siltä osin kuin asia koskee kansalaisjärjestöjen omaa arpajaistoimintaa. Jatkotyöstön tavoitteena on kehittää arpajaistoimintaa järjestöjen todelliseksi varainhankintamuodoksi. Tavara-arpajaiset tärkeitä yleishyödyllisille yhteisöille
Uuden lakiesityksen keskeinen periaate, että tavara-arpajaiset sallittaisiin vain yleishyödyllisille yhteisöille varojen hankkimiseksi yleishyödylliseen tarkoitukseen, on kannatettava. Tämä tarkoittaa, että viranomaiset myöntäessään arpajaisluvat myös tarkastavat, että hakijayhteisö on todellisuudessa yleishyödyllinen yhteisö ja että tuotto käytetään yleishyödylliseen toimintaan. Pienarpajaisia ovat sellaiset arpajaiset, joiden arpojen myyntihinta on enintään 10 000 markkaa ja joissa arpojen myynti ja voittojen luovutus tapahtuvat samassa tilaisuudessa. Näihin arpajaisiin ei tarvita viranomaisen lupaa. Raja oli aiemmin 5 000 markkaa. Uutta esityksessä on yleishyödyllisten yhteisöjen järjestämien pienarpajaisten toiminnan byrokratisointi. SLU toivoo, että byrokratian kasvattamista mietitään tosi tarkkaan ottaen huomioon mm. yhdistysten toiminnalliset resurssit. Pienarpajaisten tuotto on yhdistyksessä verosta vapaa. Mahdollinen valvontatarve on ennen muuta yhteisön omien jäsenten intressissä ja tulisi sen johdosta järjestää esimerkiksi kirjanpidollisin menetelmin. Arpajaislaki rajoittaa pienarpajaisten järjestämisoikeuden yleishyödyllisille yhteisöille tai koululuokalle tai sitä vastaavalle opintoryhmälle. Rikoslakiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan muiden järjestämät pienarpajaiset tulisivat rangaistaviksi teoiksi, joista on tuomittava sakkorangaistus tai enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Kyseenalaista on, onko yleisen lainkuuliaisuuden kannalta järkevää lain tasolla säätää monien työyhteisöjen, kahvikassojen ja rekisteröimättömien vapaa-ajan ryhmittymien vapaamuotoiset pienarpajaiset rangaistaviksi teoiksi. Yksin valvonnan järjestäminen lienee mahdoton tehtävä. Bingopeli. Bingotoiminnan järjestäjät ovat moneen otteeseen kääntyneet viranomaisten puoleen huolestuneina alan heikosta kehityksestä pyytäen bingotoimintaan lainsäädännöllisiä parannuksia ja toimintaoikeuksia muiden maiden tapaan. Arpajaislakiehdotuksessa pohditaan kyllä toiminnan huonoa tuottavuutta mutta ei esitetä muutosta nykytilaan. Arvauskilpailut. Uutena arpajaismuotona esitetään lakiin otettavaksi arvauskilpailut, joita nyt on toimeenpantu ilman sääntelyä. Ainakin pienimuotoiset arvauskilpailut tulisi edelleen sallia ilman turhaa byrokratia. Ei ole järkevää kasvattaa hallintoa sellaisten arvauskilpailujen ympärillä, joita järjestetään esimerkiksi myyjäisissä ja joissa arvattavana kohteena on vaikkapa makeisten määrä lasipurkissa. Tavara-automaatti. Tavara-arpajaisten järjestäjille tulisi myös sallia uuden teknologian käyttöönotto. Ehdotus, että tavara-automaattien voittona ei voisi enää olla tavaraan tai rahanarvoiseen etuuteen vaihdettavissa oleva pelimerkki, estää yhdistyksiä kehittämästä uusia arpajaisideoita. Lakiesityksessä ehdotetaan myös, että tavaravoiton on oltava automaatin sisällä ja että tavaravoitoksi ei hyväksyttäisi kotelossa olevaa kultahippua tai timanttia. Rahapelien tuoton käyttö
Veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään lakiehdotuksen mukaan edelleen urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkauksen voittovaroja on silti kasvavassa määrin ryhdytty käyttämään valtion lakisääteisiin menoihin, kuten museoiden ja kirjastojen valtionosuuksiin. Esimerkiksi kirjastolain tämänvuotisen muutoksen mukaan taiteen veikkausvoittovaroja voidaan käyttää kirjastojen valtionosuuksien maksamiseen. Kirjastojen valtionosuudet eivät ole taiteen edistämistä. Silti valtion talousarviossa osoitetaan kirjastoille veikkausvoittovaroja 439 miljoonaa markkaa, mikä on lähes 20 prosenttia koko Veikkauksen tuotosta. SLU pitää tärkeänä, että liikunnan osuus veikkausvoittovaroista säädetään arpajaislaissa ja että osuus saatetaan asteittain päätettävälle tasolle. Lakiehdotuksen sisältöä, jonka mukaan asetuksella voidaan säätää tuoton jakamisesta, ei näin ollen voida pitää tyydyttävänä. Lähetekeskustelussa kansanedustajat kiinnittivät huomiota Veikkauksen tuottoon ja erityisesti pienarpajaisten byrokratiaan. Arpajaislakiesitys on valiokuntakäsittelyssä eduskunnassa. Arpajaislain arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2001 alussa. SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Liikunnan ja Urheilun Maailma 4/00, Kerstin Ekman, http://www.slu.fi Kirjoittaja: Kerstin Ekman, projetipäällikkö, lainsäädännölliset asiat, SLU Sähköposti: kerstin.ekman@slu.fi |