Koululiikuntaa ei olla lisäämässä
Uudessa peruskoulun tuntijaon suunnitelmaluonnoksessa matematiikkaan sekä äidinkieleen ja kirjallisuuteen on tulossa lisää tunteja. Uutena aineena mukaan on tulossa terveystieto. Liikuntatuntien määrää ei puolestaan olla lisäämässä. Opetusministeriön työryhmä on saanut valmiiksi toisen luonnoksen peruskoulun valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Työryhmän työ päättyy maaliskuun lopussa, jolloin ehdotus luovutetaan ministerille. Koululiikunnan määrästä käytiin vilkasta keskustelua Pro koululiikunta -seminaarissa eduskunnassa 13.helmikuuta. Seminaarissa kuultiin erilaisia mielipiteitä liikuntatuntien riittävyydestä Suomessa. Suurin osa puhujista oli koululiikunnan lisäämisen kannalla. Nuorten alati laskeva kunto herätti myöskin huolestuneisuutta. Työryhmän puheenjohtaja Kirsi Lindroos esitteli seminaarissa työryhmän toisen luonnoksen peruskoulun valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Huomiota herätti se, ettei luonnoksessa ole lisätty liikuntatuntien määrää. Lindroos perusteli päätöstä opetushallituksen ja Eurydice:n tilastoilla, joiden mukaan liikuntatunteja on Suomessa Pohjoismaista keskiarvoa enemmän. Tutkimuksessa on laskettu liikuntatuntien prosentuaalinen osuus peruskoulun tuntimääristä Pohjoismaissa. Suomessa liikuntatuntien osuus on 9,0 prosenttia, kun Pohjoismaiden keskiarvo on 8,4 prosenttia. Keskiarvo nousee syksyllä jonkun verran kun Norjassa liikuntatuntien viikkomäärä lisääntyy kahdesta kolmeen. Tilastoa johtaa Islanti 10,0 prosentilla ja perää pitää Ruotsi 7,5 prosentilla. Lindroosin mielestä liikuntaa voidaan lisätä muutenkin kuin liikuntatuntien määrää kasvattamalla. Hän yhtyy kansanedustaja Tuija Braxin samassa seminaarissa esittämään ehdotukseen lisätä liikuntaa koulumatkoilla ja välitunneilla. Liikunnan tuntimäärän kasvattamisen lisäksi Brax ehdotti liikuntavälitunnin luomista. Tällöin päivittäin olisi yksi 20 - 30 minuutin leikkimistä ja ulkoilua varten varattu välitunti. Kansainvälisten suositusten mukaan lasten tulisi liikkua joka päivä - mielellään useamman tunnin ajan. Suomalaisista lapsista vain joka kolmas liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikunnanopettajat: Suomi Euroopan häntäpäätä koululiikunnan määrässä Suomen Liikunnanopettajain Liiton puheenjohtaja Pertti Helin on vahvasti koululiikunnan lisäämisen kannalla. Hänen käyttämänsä tutkimuksen tulokset ovat aivan eri suuntaisia kuin opetusministeriön tilastot. Helin siteerasi European Physical Education Association:in tutkimusta, joka mittasi liikuntatuntien keskimäärää tunteina 12 kouluvuoden aikana. Tutkimuksessa on laskettu 25 Euroopan maan liikuntatunnit. Suomi sijoittui vertailussa häntäpäähän 1,7 tunnilla. Suomen alapuolelle jää vain Ruotsi 1,6 tunnilla. Eniten liikuntatunteja on Ranskassa, 3,5 tuntia. Norja on tilaston kahdeksas kolmella tunnilla. Liikunnanopettajain Liitto toteaa, ettei koululiikunta ehdotetuilla tuntimäärillä pysty selviytymään siitä tehtävästä, joka sille kuuluisi. Kannanottoaan he perustelevat muun muassa Kouluterveystutkimuksella, jonka mukaan liikkumattomuudesta johtuvat sairaudet ovat lisääntyneet. Muut tutkimustulokset osoittavat lisäksi, että lasten ja nuorten motoriset taidot ovat heikentyneet ja kestävyys- ja lihaskunto laskenut. Liitto ei myöskään pidä vertailua pelkästään muihin Pohjoismaihin riittävänä, koska kaikissa Pohjoismaissa on nähtävissä edellä kuvattujen ongelmien lisääntyminen. Eri tutkimuksissa erilaiset mittaustavat Tutkimustulosten erot johtuvat mittaustavasta. EUPEA:n tutkimus on mitannut koululiikunnan määrää tunneissa. Tunneissa mitattuna 25 maasta vain Ruotsissa on vähemmän liikuntatunteja kuin Suomessa. Opetushallituksen tilastoissa taas koululiikunnan määrä on laskettu prosenteissa. Suomessa on muita Pohjoismaita lyhyemmät koulupäivät, joten prosenteissa Suomi pääsee Pohjoismaiden keskiarvon yläpuolelle liikuntatuntien osuudessa. SLU:n puheenjohtaja Carl-Olof Homén toi keskusteluun omat terveisensä viime kesänä pidetystä Pohjoismaiden urheilun keskusjärjestöjen kokouksesta. Siellä järjestöt ilmaisivat syvän huolestuneisuutensa ja kehottivat Pohjoismaiden hallituksia ryhtymään aktiivisiin toimenpiteisiin liikuntatuntien määrän lisäämiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi koulujen ja vapaa-aikasektorin välillä. Terveystietoa suunnitellaan uudeksi kouluaineeksi Työryhmän ehdotuksessa terveystieto on otettu uudeksi aineeksi peruskoulun opetussuunnitelmaan. SLU kannatti eduskunnan sivistysvaliokunnalle viime joulukuussa antamassaan lausunnossa oppiaineen lisäämistä lakiin. SLU tavoitteli terveystiedon aseman parantamista perus-, lukio- ja ammatillisessa opetuksessa jo koululakiuudistuksen yhteydessä. Nykyään terveystietoa ei oppiaineena mainita missään laissa. Niissä kouluissa, joissa terveystiedon opetusta yleensäkin järjestetään, se kuuluu useimmiten osaksi liikunnan opetusta. "Tavoitteena tulee olla oppilaiden terveyttä edistävien asenteiden muuttaminen ja omien valmiuksien lisääminen suhteessa terveyteen ja sairauksiin. Opetuksen pitää antaa oppilaille tarpeellisia tietoja ja taitoja myönteisten elämäntottumusten syntymiseen", lausunnossa todettiin. SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma, Elina Tuomola, http://www.slu.fi Aiemmin uutisoitua: SLU haluaa terveystiedon ylioppilaskirjoituksiin Kirjoittaja: Elina Tuomola |