Mitaleita ja auringonpolttamia Special Olympics -talvimaailmankisoissa 2005

Suomen 20 kehitysvammaista urheilijaa tukijoukkoineen ja valmentajineen edustivat maatamme helmi-maaliskuun vaihteessa Japanissa Naganon Special Olympics -talvimaailmankisoissa 2005.

Mukana Special Olympics-kisoissa oli kovan luokan kokijoita ja moninkertaisia Special Olympics -mitalisteja, mutta myös ensikertaa kansainvälisiin kisoihin osallistuvia urheilijoita. Suomalaisten repertuaarissa on myös kaksi uutta lajia tuttujen maasto- ja alppihiihdon rinnalla: ensi kertaa maailmankisatason lajien joukkoon otetut taitoluistelu ja lumikenkäily.  

Tänä vuonna Special Olympics -talvimaailmankisoihin osallistuu 1 900 urheilijaa 86:sta eri maasta.

Japanilaiseksotiikkaa lähituntumalta

Suomen joukkue matkusti Japaniin jo vajaata viikkoa ennen kisojen varsinaista alkua, joten urheilijat pääsivät tutustumaan aitoon japanilaiselämään traditioineen ja ruokakulttuureineen. Suomalaisten isäntäkaupungiksi oli valittu Shimosuwa, jossa eksoottiset suomalaisvieraat majoitettiin hotellien sijaan japanilaisperheisiin. Harvalle Japanin-turistille tarjoutuu näin ainutkertainen mahdollisuus tutustua paikalliselämään tällaisilta aitiopaikoilta. 

Kisat alkoivat 26. helmikuuta M-Wave -areenalla pidetyillä avajaisilla. Special Olympics -kisojen avajaiset ovat perinteisesti huikeita spektaakkeleja, joissa nähdään maailmanluokan esiintyjiä ja toinen toistaan nimekkäämpiä merkkihenkilöitä. Tämänvuotiset juhlallisuudet kunnioittivat japanilaisia perinteitä ja jättivät kauneudellaan pysyvän muiston suomalaisurheilijoidenkin mieliin.

Mitalit kaulaan ja takaisin kisaamaan

Suomalaisten kisaurakka käynnistyi jo avajaispäivänä. Urheilijat uhkuivat tarmoa kerättyään energiaa isäntäkaupungissa vietettyjen päivien ajan. Viikonloppuna kisattiin eri lajien luokitteluissa, ja heti maanantaina vuorossa olivat jo ensimmäiset finaalit. Samalla avattiin myös Suomen mitalitili, kun ensimmäiset kärkisijoitukset napattiin hiihdossa alpinistien ja lumikenkäilijöiden kartuttaessa osuuttaan mitalisaldoon. 

Taitoluistelussa kisattiin lajeista viimeisenä. Ensikertalaiset Special Olympics -luistelijat pääsivät kuitenkin pian näyttämään huolella kisoja varten hiotut taitonsa ja ylsivät hienoihin tuloksiin. 

Suomalaisilla Special Olympics -edustajilla on ollut tapana tuoda kisatuliaisina useita mitaleja. Tämänvuotinen joukkue ei tästä tehnyt poikkeusta, sillä myös tällä kertaa mitalisaalis oli hieno. Kaikista 28 mitalista seitsemän oli kultaista, kahdeksan hopeista ja 13 pronssista. Erityisesti maastohiihtäjät loistivat ja kotiin tuliaisina tuli 14 mitalia, joista viisi kultaista. 

Ikimuistoisia hetkiä vuorenhuippujen varjossa

Kisapäivien edetessä paikallinen sää näytti koko kirjonsa. Runsaan tuhannen metrin korkeudessa vuorilla olevilla kisapaikoilla aurinko teki tepposensa ja poltti suomalaisurheilijoiden kasvoja urakalla – joukkueelle jaetuista korkeakertoimisista suojavoiteista huolimatta. Lämpötilat vaihtelivat auringon aseman mukaan nollan ja kymmenen pakkasasteen välillä. 

Säätila asetti haasteita urheilijoillekin, kun ladun paikalla saattoi yllättäen olla vain sohjoa. Onnistuneet voitelut ja kehuja saaneet sukset pitivät suomalaiset kuitenkin tukevasti rinteissä ja laduilla.

Näkymät jopa kolmekilometristen vuorten ympäröimässä kisakaupungissa olivat huikaisevat. Tunnelma kisapaikoilla hipoi vuorten huippuja, kun suomalaisten tukijoukot kannustivat omiaan väsymättä itse kehiteltyjen kannustushuutojen saattelemana. 

Joukkue tapasi kisahumussa Suomen Japanin suurlähettiläsparin, Eero ja Irmeli Salovaaran.  Kisoja kunnioitti läsnäolollaan myös Yhdysvaltojen entinen presidentti Bill Clinton. Joukkueen varajohtaja Virpi Remahl onnistui ikuistamaan kameralleen keisarillista loistoa törmättyään Japanin keisarin veljen massiivisten turvatoimien ympäröimään seurueeseen.

Special Olympic -järjestön perusti vuonna 1968 Yhdysvalloissa Eunice Kennedy Shriver. Kyseessä on kansainvälinen järjestö, joka organisoi kehitysvammaisille henkilöille urheilutoimintaa 26:ssa eri lajissa muun muassa kesä- ja talvimaailmankisojen muodossa. Nykyisin toiminnassa on mukana jo yli miljoona kehitysvammaista urheilijaa ympäri maapalloa. Suomalaiset olivat ensimmäisen kerran mukana talvimaailmankisoissa vuonna 1993 Itävallassa. 

Teksti: Iisa Pajula

Lisätietoja: www.sklu.fi

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 04/05, Iisa Pajula www.slu.fi