Väitös: Liikunta tärkeää vanhusten toimintakyvylle

Säännöllinen liikunta terveellisten elämäntapojen kanssa auttaa eläkeläisiä säilyttämään toimintakykynsä yhä pidempään, toteaa Tommi Sulander väitöskirjassaan.

Suomen eläkeikäisen väestön on ennustettu kasvavan noin 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö tulee lisääntymään.

Terveyskäyttäytymisen on havaittu vaikuttavan toimintakyvyn tasoon myöhemmällä iällä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Tommi Sulander selvitti väitöstutkimuksessaan eläkeläisten toimintakyvyn ja terveyskäyttäytymisen muutoksia sekä yhteyksiä vuodesta 1985 vuoteen 2003. 

Sulander käytti tutkimuksensa aineistona kahden vuoden välein toteutettua Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytymistutkimusta. Tutkittaviksi valittiin 65-79 -vuotiaat miehet ja naiset. Yhdeksään kyselytutkimukseen osallistui yli 13 000 suomalaista.

Eläkeläisten toimintakykyä tutkittiin vastanneiden omiin arvioihin perustuvalla analyysillä päivittäisistä toiminnoista selviytymisestä. Näiksi luokiteltiin selviytyminen portaissa, liikkuminen ulkona, peseytyminen, pukeutuminen ja syöminen. Terveyskäyttäytymistä tutkittiin ruokavalion, tupakoinnin, alkoholinkäytön, fyysisen aktiivisuuden ja painoindeksin kautta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sosiodemografisten tekijöiden (ikä, entinen ammattiryhmä ja siviilisääty) vaikutusta iäkkäiden toimintakykyyn.

Eläkeläisten toimintakyky kohentunut

Tutkimuksen mukaan miesten ja naisten toimintakyky on kohentunut 1980-luvun puolestavälistä uuden vuosituhannen alkuun. Toimintakyky on parantunut eniten nuorimmassa ikäryhmässä, 65-69-vuotiailla. 

Tämän päivän eläkeikäiset syövät terveellisemmin ja tupakoivat hieman vähemmän kuin ikätoverinsa pari vuosikymmentä sitten. Toisaalta he käyttävät enemmän alkoholia ja ovat keskimäärin lihavampia. Terveellinen ruokavalio, tupakointi ja alkoholinkäyttö olivat harvinaisempia vanhemmilla kuin nuoremmilla vastaajilla.

Lihavuus on lisääntynyt kaikissa ryhmissä 1980-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun. Vähiten lihavia on vanhimmissa ikäryhmissä. Ikääntyneillä ihmisillä lievällä ylipainolla on todettu olevan jopa myönteisiä vaikutuksia terveydelle. Ylipainoisilla eläkeikäisillä, erityisesti naisilla on todettu olevan hiukan parempi fyysinen toimintakyky kuin normaalipainoisilla ikätovereillaan.

Tutkimus tuki käsitystä, että korkeammalla koulutuksella on yhteys parempaan terveydentilaan, sillä toimistotyön parissa työskennelleillä oli parempi toimintakyky kuin muihin ammattiryhmiin kuuluvilla. Maataloustyötä tehneiden toimintakyky oli heikoin. Ammattiryhmittäiset erot hieman kaventuivat miehillä. Toimintakyky oli hieman parempi naimisissa olevilla kuin naimattomilla.

Säännöllinen liikunta tärkeää

Fyysinen toimintakyky on vahvasti yhteydessä terveyskäyttäytymiseen. Tutkimuksessa nykyisillä ja entisillä tupakoijilla, raittiilla ja alkoholin riskikäyttäjillä, epäterveellistä ruokavaliota noudattavilla, lihavilla ja fyysisesti epäaktiivisilla ikääntyneillä henkilöillä olikin monesti ongelmia selviytyä päivittäisistä toiminnoista.

Eläkeikäisten toimintakyvyn kohentuminen yhdessä myönteisten terveyskäyttäytymismuutosten kanssa antaa aihetta odottaa terveempiä eläkevuosia tuleville eläkeläisille. Tupakoinnin vähentyminen ja terveellisemmät ruokatottumukset antavat hyvät lähtökohdat ikääntyneiden pidempiaikaisen toimintakyvyn ylläpitämiselle.

Toimintakyvyn ylläpitämisessä fyysisellä aktiivisuudella on kuitenkin vielä tärkeämpi rooli. Fyysinen aktiivisuus on tärkein yksittäinen osatekijä liikuntakyvyn ylläpidossa. Sillä mitä liikuntaa henkilö harrastaa ei ole niinkään merkitystä, kunhan fyysinen aktiivisuus on säännöllistä. Esimerkiksi säännöllisen kävelemisen on todettu olevan vahvasti yhteydessä parempiin toiminnallisiin tuloksiin eläkeikäisillä.

Terveiden elämäntapojen lisäksi väestön yleisesti parantunut terveydentila, lisääntynyt ja parantunut lääkitys ja elinoloja parantavan tekniikan kehittyminen ovat osaltaan parantuneet ikääntyneiden toimintakykyä.

Kehityksen myönteisestä suunnasta huolimatta väestö- ja ammattiryhmittäiset erot ovat edelleen selkeitä. Nämä erot yhdessä lisääntyvän alkoholinkäytön ja lihavuuden kanssa ovat haasteita kansanterveydelle.

Tommi Sulanderin sosiaalipoliittinen väitöskirja “Functional ability and health behaviours - Trends and associations among elderly people, 1985-2003" tarkastettiin 4. maaliskuuta Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Pertti Pohjolainen Ikäinstituutti Kuntokallio-Säätiöstä.

Lisätietoja ja väitöskirja sähköisessä muodossa http://ethesis.helsinki.fi

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 04/05, www.slu.fi