Huippu-urheilijoiden alkoholinkäyttö ennallaan

Liikuntasosiologian professori Pauli Vuolle Jyväskylän yliopistosta on tutkinut huippu-urheilijoiden elämänuraa laajalla otannalla ja monesta näkökulmasta. Huippu-urheilijat toimivat tietyn ikäisille nuorille tärkeinä idoleina ja malleina, joten vilkkaasti virinneessä alkoholi- ja päihdekeskustelussa myös tämä näkökulma on hyvä huomioida.

Professori Pauli Vuolteen viimeisimpien tutkimusten kohdejoukkona on ollut Atlantan (-96) kesäolympialaisten ja Naganon (-98) talviolympialaisten sekä 27 lajin Suomen mestarit vuodelta 1997. Yhteensä 192 miestä ja 125 naista. Vertailuryhmänä olivat Los Angelesin ja Sarajevon olympialaisten, molemmat 1984, sekä saman vuoden 27 lajin Suomen mestarit. Näitä oli 235 miestä ja 79 naista.

Vuolteen vielä julkaisemattoman tutkimuksen tiedot alkoholin ja muiden nautintoaineiden käytöstä näiden ryhmien kesken kertovat melko pitkälle yleisestä trendistä.

Alkoholinkäytössä esimerkiksi oluen käyttö on ryhmien välillä määrällisesti hyvin samankaltaista, mutta selkeä siirtyminen nelosoluesta kolmosolueen on nähtävissä, samoin kuin koko valtakunnan kulutustottumuksissakin. Vuonna 1984 olutta vähintään kerran viikossa käytti miesurheilijoista 38 prosenttia ja vastaava luku vuonna 1996 ja 1998 oli 35 prosenttia. Naisten vastaavat luvut olivat 9 prosenttia ja 8 prosenttia.

Naisurheilijoiden alkoholinkäyttö on ollut ja on edelleen selvästi vähäisempää kuin miesten, eivätkä kyseisten tarkasteluvuosien erot ole käytön määrässä merkittäviä. Viikoittainen käyttö oli harvinaista (alle 10 %) ja vähintään kerran kuukaudessa nautti hieman yli neljäsosa vuoden 1984 naisurheilijoista ja hieman alle neljäsosa 1996 ja 1998 naisurheilijoista.

Joukkueurheilijoiden alkoholinkäyttö on suurempaa kuin yksilöurheilijoiden. Vähintään kerran kuukaudessa keskiolutta nauttivia huipulla olleita yksilöurheilijoita oli 1996 noin 70 prosenttia ja joukkueurheilijoita 89 prosenttia. Suomalaisten alkoholitottumuksia seurailee myös huippu-urheilijoiden viininkäyttö. Tämän päivän huippu-urheilijat käyttävät viinejä huomattavasti enemmän kuin vertailuvuosien huiput. Vastaavasti väkevien alkoholijuomien käyttö on laskussa.

Nuuskan käyttö selvässä nousussa

Jos alkoholinkulutus huippu-urheilijoiden keskuudessa ei määrällisesti ole kovin paljon heilahtanut, ainoastaan painopiste on muuttunut miedompiin, on nuuskan käyttö selvästi kasvanut.

Vuonna 1984 miesurheilijoista 8 prosenttia ilmoitti käyttävänsä nuuskaa päivittäin, mutta 1996 ja jälkeen ryhmässä päivittäisiä käyttäjiä oli jo 15 prosenttia. Naisten kohdalla vastaavat luvut olivat 3 prosenttia ja 5 prosenttia, joten kasvua on tapahtunut, joskaan ei yhtä rajua kuin miesurheilijoiden nuuskankäytössä. Tupakointi huippu-urheilijoiden keskuudessa on ollut harvinaista molemmissa ryhmissä, mutta se on edelleen laskenut samalla kun nuuskan käyttö on lisääntynyt.

SLU:n eettinen toimikunta suhtautuu vakavuudella näihin lieveilmiöihin urheilussa. Eettinen toimikunta pyrkiikin esittämään SLU:n kevätkokoukselle (26.4.2000) linjauksen ja konkreettisia toimenpiteitä. Esitys valmistellaan yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Liikunnan ja Urheilun Maailma 05/00, Henry Järvinen, http://www.slu.fi

Kirjoittaja: Henry Järvinen