Liikunta on yhteinen kieli

Juuri ennen YK:n rasismin vastaista viikkoa julkaistussa kansainvälisessä Nuori Kansalainen -tutkimuksessa todetaan asia, joka jo aiemmissakin tutkimuksissa on käynyt selville: suomalaisnuoret ovat rasistisia. Suomi sijoittui tutkimuksen suvaitsevaisuusmittarissa kolmanneksi viimeiseksi. Taakse jäivät ainoastaan Tanska ja Slovenia. Tutkimukseen osallistui 90 000 14-vuotiasta koululaista 28 eri maasta, joten näin laajan joukon häntäpäähän sijoittuminen tulee ottaa vakavasti. Mitään valmista reseptiä rasismin poistamiseksi ei ole, mutta ainakin tutustuminen vähentää varmuudella ennakkoluuloja. Liikunta on yhteinen kieli ja liikkumalla on helppo tutustua ihmisiin. Liikunnan avulla tutuiksi tulevat myös ne, jotka eivät kenties muuten elämässä kohtaisi.

SLU on tehnyt jo viisi vuotta liikunnan suvaitsevaisuustyötä, jonka tarkoituksena on paitsi edistää maahanmuuttajien liikuntamahdollisuuksia, myös lisätä suvaitsevaisuutta liikunnan keinoin. SLU:lla on ollot yhteensä 237 paikallista, alueellista ja valtakunnallista suvaitsevaisuushanketta, jotka ovat liikuttaneet tuhansia ihmisiä eri puolella Suomea.

Paikallistason toiminta vie suvaitsevaisuussanomaa parhaiten eteenpäin. Henkilökohtaiset kohtaamiset, yhteistyö eri tahojen kanssa ja verkostoituminen ovat kaikki tärkeitä suvaitsevaisuustyössä.

Hyöty on molemminpuolista. Maahanmuuttajien mukaan ottaminen toimintaan tuo liikuntaseuroille uutta tietotaitoa ja erilaisia näkemyksiä. Liikunnan suvaisevaisuustyön taustalla on yhdessä tekeminen ja kokeminen. Se antaa positiivisia kokemuksia niin kantaväestölle kuin maahanmuuttajillekin.

Rasistinen suhtautuminen maahanmuuttajia kohtaan vähenee, kun heidän kanssaan toimimisesta saa henkilökohtaisia kokemuksia. SLU:n suvaitsevaisuushankkeita vetävät seurat ovat avoimia niin kantaväestölle kuin maahanmuuttajillekin ja toiminta seuroissa on mallikasta. Ne nuoret, jotka pääsevät osallistumaan näiden seurojen toimintaan, kasvavat suvaitseviksi ja erilaisuuden hyväksyviksi.

Haasteena kaikille suomalaisseuroille voisikin olla monikultuuristen seurojen avoimuss erilaisuutta kohtaan. Kyse ei ole pelkästään siitä, että hyväksytään muut toimimaan seurassa, vaan että myös pyritään vastaamaan heidän tarpeisiinsa ja nähdään heidät suomalaisen liikuntakultuurin voimavarana.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 6/01, pääkirjoitus, Katja Huotari, http://www.slu.fi

Muualla lehdessä: Tapio Korjus: liikunta hyvä keino edistää suvaitsevaisuutta

Katso myös Suvaitsevaisuusprojektin verkkosivut

Kirjoittaja: Katja Huotari, projektipäälikkö, SLU

Sähköposti: katja.huotari@slu.fi