12-14-vuotiaan pätevyydenkokemukset haavoittuvia
"Kahdentoista vuoden iässä nuoret saavuttavat uuden kehitystason ajattelussaan. He pohdiskelevat vakavasti omia kykyjään ja edellytyksiään", korosti liikuntapsykologian lehtori Taru Lintunen Liikuntalääketieteen päivillä Helsingissä 17.10.1997. Pätevyyden kokemukset kertyvät eri elämänvaiheissa ja yleistyvät. Pätevyyden kokemuksista rakentuva minäkäsitys on yhteydessä paitsi motivaatiotekijöihin, myös psyykkiseen hyvinvointiin ja tapaan olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Koettu fyysinen pätevyys on osa itsearvostustaLiikuntalääketieteen päivillä Taru Lintunen eritteli, että minäkäsitys on moniulotteinen ja hierarkkinen ominaisuus, joka koostuu itsearvostuksesta, koetusta fyysisestä pätevyydestä, koetusta tiedollisesta pätevyydestä ja koetusta sosiaalisesta pätevyydestä. Koettu fyysinen pätevyys taas jakautuu koettuun kuntoon ja koettuun ulkonäköön. Pätevyyden kokemuksia antava harrastus vaikuttaa itsearvostukseen. Tässä kasvattajan ja koko ryhmän luoma motivaatioilmasto on tärkeä. Jos nuoret ovat omaksuneet ajattelun, että he kykenevät kohtaamaan tehtävän vaatimukset ja keskittymään omaan suoritukseen, oppimiseen ja yrittämiseen, he ovat myös liikunnallisesti aktiivisempia - ja pohja elinikäiselle liikuntaharrastukselle on rakentunut.
Mikä on itse kullekin menestymistäTavoitesuuntautuneisuusteoria painottaa kahden eri taipumuksen - tehtävä- ja minäsuuntautuneisuuden - merkitystä motivaatiolle. Minäsuuntautuneisuus ja tehtäväsuuntautuneisuus ovat yhteydessä siihen, miten ihminen arvioi pätevyyttään ja määrittelee menestystään. Tehtäväsuuntautunut Minäsuuntautunut Tavoitesuuntautuneisuusteorian mukaan tehtäväsuuntautuneisuus näyttää johtavan myönteisiin motivaatiomalleihin.
Sinnikkyyttä jatkaa yrittämistäTehtäväsuuntautunut On tärkeää, että tällaista käyttäytymistä ilmenee huolimatta siitä, ajatteleeko ihminen olevansa tehtävässä hyvin kyvykäs tai arveleeko hän pätevyytensä olevan alhainen. Minäsuuntautuneisuus tuntuu edistävän motivaatiota niin kauan kuin ihminen on varma kyvyistään. Kuitenkin minäsuuntautuneisuus yhdistettynä alhaisiin pätevyydenkokemuksiin näyttää laskevan motivaatiota ja aiheuttavan ongelmia. Minäsuuntautunut
Fair play -aatteen ilmapiiriTehtäväsuuntautuneisuus näyttää olevan yhteydessä uskomukseen, että pitää yrittää kovasti ja harjoitella menestyäkseen liikunnassa ja urheilussa. Voimakkaasti minäsuuntautuneiden urheilijoiden on todettu olevan valmiita tekemään mitä tahansa menestyäkseen - välittämättä seurauksista vastustajille tai siitä, että he joutuvat rikkomaan sääntöjä.
Vanhempien motivointitapa tärkeäLapset näyttävät harrastavan enemmän liikuntaa ja ennakoivat harrastavansa sitä myös tulevaisuudessa, jos vanhemmat ovat vahvasti tehtäväsuuntautuneita. Lasten liikunnallista aktiivisuutta edistää se, että he ajattelevat kykenevänsä
Minsäsuuntautunut altistuu liikuntavammoilleLäheiset ihmiset voivat painottaa eri tavoin tehtävä- ja minätavoitteita. Motivaatioilmasto koostuu monista osista - kuten siitä, kuinka ihmisiä arvioidaan kyseisessä tilanteessa, miten ryhmittelyt tehdään, miten ja mistä palkitaan sekä arvioinnin kriteereistä. Ohjaajilla on suuri merkitys motivaatioilmaston luomisessa. Motivaatioilmaston on todettu olevan yhteydessä nuorten voimistelijoiden terveyteen. Minäsuuntautunut ilmasto näyttäisi altistavan liikuntavammoille ja mahdollisesti myös syömishäiriöille.
Alle kouluikäiset tehtäväsuuntautuneitaTaru Lintunen korosti Liikuntalääketieteen päivillä, että motivaatio-orientaatiossa on kaksi ulottuvuutta. Minäsuuntautuneisuutta ei olla arvottamassa. Liikunnan harrastuksen jatkumiselle näyttäisi kuitenkin olevan merkityksellistä, että ihminen on riittävästi tehtäväsuuntautunut. Alle kouluikäiset ovat luonnostaan tehtäväsuuntautuneita, koska he eivät vielä kykene sosiaaliseen vertailuun eivätkä ymmärrä kyvykkyyden ja kapasiteetin käsitteitä. Tiedolliset valmiudet tähän kehittyvät vasta noin 12-13-vuotiaana. Silloin pätevyydenkokemukset ovat haavoittumimmillaan.
Huomio 13-15-vuotiaiden motiaatioilmastoonMinäkäsityksen - johon kuuluu myös käsitys, jolla ihminen arvioi fyysistä pätevyyttään - arviointikäyrä on iän suhteen U:n mallinen. Ennen kouluikää minäkäsitys on korkea, se laskee voimakkaasti koulun alkaessa ja alkaa taas nousta 14-ikävuoden jälkeen. Tämänkaltainen tulos havaitaan erilaisissa kulttuureissa, joten tutkimusten havainto ajattelun kehityksestä tulisi ottaa huomioon koko koulunkäynnissä ja ohjatussa liikuntaharrastuksessa. Vaikka vertailuun ja omiin voimavaroihin liittyvä arviointi on aikuisen tasolla, yrittämistä tukevat selviytymisen taidot eivät vielä ole kehittyneet.Myöhemmin nuoruusiässä pätevyydenkokemukset lisääntyvät. Etenkin 13-15-vuotiaiden hyvinvoinnille olisi tärkeää edistää tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa.
Tehtäväsuuntautuneisuutta tukeva motivaatioilmastoTehtäväsuuntautuneisuutta edistävässä motivaatioilmastossa on löydettävissä seuraavia tunnuspiirteitä:
Lähde: Liikuntapsykologian lehtori Taru Lintusen Liikuntalääketieteenpäivillä Helsingissä 17.10.1997 pitämä esitys: Liikunta, minäkäsitys ja tavoitesuuntautuneisuus. Lisätietoa: Taru Lintunen, liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, lintunen@pallo.jyu.fi Referoinut: Eila Ruuskanen, eila.ruuskanen@slu.fi |