Hyvä valmentaja pitää kuria ja kuuntelee

Asiantuntijuus ja vuorovaikutustaidot ovat merkittäviä valmentajan ominaisuuksia, todetaan Kirsi Hämäläisen liikuntapedagogiikan lisensiaatintutkimuksessa.

Hämäläisen tutkimusaineistona on 264 urheilijan ja liikunnanharrastajan kirjoittamat käsitykset ja kokemukset valmentajistaan.

Valmentaja on tärkeä ihminen urheilijan elämässä. Valmentajan tehtävä on mahdollistaa urheilijan kehittyminen ja menestyminen. Suurin osa vastaajista kertoo valmentajastaan arvostavasti ja positiivisesti. Vain harvalle valmentaja on aiheuttanut täydellisen pettymyksen. Valmentajan työlleen omistautumista arvostetaan.

Asiantuntijuutta ja kuuntelua arvostetaan

Paljon työtä tekevä valmentaja ei kuitenkaan koskaan saisi olla niin kiireinen, ettei hän olisi urheilijan käytettävissä. Keskustelu, kuunteleminen ja yhteistyö nousevat tärkeäksi valmennussuhteen kivijalaksi. Niiden onnistunut toteutuminen takaa myös urheilutulosten parantumisen. Yhteistyö myös mahdollistaa sen, ettei valmentajan rooliksi muodostu urheilijan kontrolloiminen, rankaiseminen ja palkitseminen tai urheilijan uralle uhrautuminen.

Tutkimus osoittaa, että valmentajalta odotetaan ennen kaikkea asiantuntijuutta. Asiantuntijuuden urheilijat mittaavat vertaamalla valmentajan tietoja omiinsa.  Kova asiantuntijuuden vaatimus voi Hämäläisen mukaan olla syynä valmentajan vallan väärinkäytölle ja siten jopa este valmentajan ammattitaidon todelliselle kehittymiselle.

Auktoriteetti ja kurin pitäminen kuuluvat hyvän valmentajan ominaisuuksiin, sillä ne edistävät urheilullisia tavoitteita. Valmentajan esimerkillinen käytös ja pienet kannustavat eleet, kuten hymy tai kuulumisten kysyminen ovat hyvän valmentajan ominaisuuksia. Epäreilu ja huonokäytöksinen valmentaja hävettää ja harmittaa urheilijoita.

Hyvä valmentajuus –mielikuva avattava

Valmentajuuden tavoitteet ovat tutkimustulosten perusteella urheilijan suoritusten ja valmentajan ammattitaidon kehittyminen. Hämäläinen uskoo, että jokainen valmentaja haluaa olla hyvä valmentaja. "Hyvä valmentajuus" -mielikuvan avaaminen tulisi olla valmentajakoulutuksen keskeinen tavoite.

”Kun valmentaja tiedostaa, mistä omista kokemuksista ja mistä odotuksista oma mielikuva valmentajasta on syntynyt, pystyy hän paremmin itse arvioimaan ja kehittämään toimintaansa”, Hämäläinen arvioi.

LitM Kirsi Hämäläisen liikuntapedagogiikan lisensiaatintutkimus "Enemmän kuin valmentaja? Valmentaja urheilijoiden kirjoituksissa" tarkastetaan 17.4 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa. Lisätietoja: Kirsi Hämäläinen, puh. 050 3522638, kirsi.hamalainen@lamk.fi

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 7/03, www.slu.fi/verkkolehti