Jääkiekkojuniorit suhtautuvat kielteisesti päihteiden käyttöön

Suomen Jääkiekkoliiton valtakunnallinen juniorikiekkoilijoiden päihdekysely paljastaa, että nuoret jääkiekkoilijat viihtyvät ja menestyvät koulussa hyvin, ovat elämäänsä tyytyväisiä ja suhtautuvat päihteiden käyttöön kielteisesti.

Huhtikuun lopulla julkaistu tutkimus paljasti, että suurin ongelma jääkiekkojunioreiden keskuudessa on nuuskan käyttö. Nuorimmissa ikäryhmissä nuuskaaminenkin on harvinaista, mutta kun tullaan tutkimusikäluokkien yläpäähän, alkaa nuuskan käytön yleisyys lisääntyä.

Suomen Jääkiekkoliitto käynnisti viime vuonna Operaatio Urheilullinen Elämäntapa –kehityshankkeen, jonka osa nyt julkistettu juniorijääkiekkoilijoiden päihteiden käytön tutkimus on. Operaatio Urheilullisella Elämäntavalla on tarkoitus kiinnittää huomiota jääkiekkonuorten kokonaisvaltaiseen terveyteen ja sen edistämiseen.

Nyt tehty kyselytutkimus päihteidenkäytöstä on pohjakartoitusta, jonka avulla saadaan kuva nykyisestä tilanteesta ja voidaan tarttua olemassa oleviin ongelmiin ja ehkäistä mahdollisia terveyden kannalta haitallisia kehityksiä jääkiekkojunioreiden keskuudessa.

Koulumenestys ja tyytyväisyys omaan elämään hyvällä tasolla

Päihteiden käytön ja niihin suhtautumisen lisäksi taustatietoina kysyttiin mm. koulumenestystä ja suhtautumista elämään. Koulutodistuksen keskiarvo kyselyyn osallistuneilla oli 8 ja vastaajien omalle elämälleen kouluarvosanoin antama keskiarvo oli lähes kiitettävä, eli 8,6. Jääkiekkoseurassa olemisen parhaaksi puoleksi vastattiin yleisimmin pelaaminen, kaverit, kehittyminen lajissa ja sosiaalisuuteen liittyvät seikat.

Kyselyyn vastanneista keskimäärin 55 prosenttia ei ole koskaan kokeillut alkoholia ja 71 prosenttia ei ole ollut koskaan humalassa. Kiekkojunioreista 7 prosenttia käyttää alkoholia tai on humalassa kerran kuukaudessa tai useammin. Vanhimmista ikäryhmistä 17-18-vuotiaista noin puolet käyttää alkoholia joskus ja reilu kolmasosa kerran kuukaudessa tai useammin.

Tupakointi on jääkiekkojunioreiden keskuudessa suhteellisen harvinaista. 80 prosenttia vastaajista ei  tupakoi lainkaan, 15 prosenttia on kokeillut tupakointia, 4 prosenttia tupakoi joskus ja vain 2 prosenttia nuorista kiekkoilijoista tupakoi viikoittain tai päivittäin.

Nuuska on jääkiekko-nuorten iso ongelma

Nuuskaa ei käytä lainkaan 79 prosenttia kyselyyn vastanneista juniorijääkiekkoilijoista. 12 prosenttia on kokeillut nuuskaamista ja 9 prosenttia nuuskaa satunnaisesti tai päivittäin. Nuuskaa käytetään yleisimmin rentoutumisen ja mielihyvän vuoksi, mutta nikotiiniriippuvuus, kaverit ja ryhmäpaine löytyvät myös käytön syiksi.

Nuuskaaminen on harvinaista alle 14-vuotiailla. 15-16-vuotiaista puolet ei ole nuuskannut ikinä, mutta yli 16-vuotiaista vain noin neljäsosa ei ole kokeillut nuuskaamista.

Näyttääkin siltä, että nuuskaaminen astuu selkeästi jääkiekkonuorten elämään 15 ikävuoden jälkeen. Tutkimuksen tiedoista käy ilmi, että nuuskaaminen on hyvin yleistä myös niiden vastaajien keskuudessa, joilla on kovia tavoitteita jopa ammattilaisuudesta jääkiekkoon liittyen. Tästä tiedosta voisi päätellä, että ainakaan kaikki jääkiekkonuoret eivät ole mieltäneet nuuskaamisen terveydelle haitallisia vaikutuksia.

Nuuskan käytön vastaajat arvioivat olevan tupakointia ja alkoholinkäyttöä useammin selvästi tai hieman yleisempää jääkiekkoseuraan kuuluvilla kavereilla kuin muulla kyselyyn vastanneiden kaveripiirillä. Noin kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista pitää seurakavereiden tupakointia hieman tai selvästi vähäisempänä kuin muiden kavereiden, kun nuuskan käyttöä ja alkoholin käyttöä pitää vähäisempänä noin puolet jääkiekkojunioreista.

Aikuisten valvonta myönteinen asia

Jääkiekkoilevat lapset ja nuoret suhtautuvat kielteisesti päihteiden käyttöön. Yleisimmin päihteitä käyttävät vanhempien ikäluokkien pelaajat pitävät päihteiden käyttöä selvästi useimmin melko tai hyvin huonona asiana.

Vastaajat pitävät aikuisten tekemää päihteiden käytön valvontaa tarpeellisena ja suotavana. 62 prosenttia jääkiekkojunioreista pitää aikuisten toteuttamaa päihteiden käytön valvontaa sopivana, 34 prosenttia pitää sitä liian vähäisenä ja vain 4 prosenttia liiallisena.

Näistä prosenttiosuuksista yllättävin on niiden junioreiden joukko, jotka haluaisivat aikuisten valvovan päihteiden käyttöä enemmän kuin he nyt tekevät. Näitä nuoria oli kyselyssä siis kolmasosa vastaajista.

”Tutkimustulokset antavat miellyttävän kuvan siitä, että jääkiekkojuniorit ovat elämäänsä hyvin tyytyväisiä ja menestyvät koulussa. Tupakoinnin ja alkoholinkäytön suhteen näyttäisi siltä, että jääkiekkoilevat lapset ja nuoret eivät poikkea ikäryhmistään ainakaan huonompaan suuntaan. Nuuskan käytön aloittamisen ehkäisy ja lopettamisen lisääminen ovat ne kaksi asiaa, johon tulemme jatkossa keskittymään”, Jääkiekkoliiton Nuori Suomi –päällikkö Eero Lehti kiteyttää.

Teksti: Henry Järvinen, kuva: Antero Aaltonen

Tutkimus tehtiin marraskuun 2005 ja tammikuun 2006 välisenä aikana ja siihen osallistui 11 seurasta 1 510 junioripelaajaa, joiden ikä on 10-18 vuotta.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 7/06, Henry Järvinen, www.slu.fi.