Koululaiset liikkeelle -seminaari käynnisti laajan yhteistyön

Valtionhallinnon ja kuntien päättäjät sekä asiantuntijaorganisaatioiden ja koulun edustajat kokoontuivat 25. huhtikuuta pohtimaan, miten koululaisten hyvinvointia voidaan edistää liikunnan avulla. Seminaariin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että on aika tarttua toimeen laajalla yhteistyöllä. Tunti liikettä joka päivä jokaiselle koululaiselle on haastava yhteinen tavoite.

Opetusministeri Antti Kalliomäki kertoi käynnistäneensä valtakunnallisen kouluhyvinvointia edistävän hankkeen. Keskeinen osa ohjelmaa on koulupäivän rakenteen eheyttäminen, jossa liikunnan lisäämisellä on Kalliomäen mukaan keskeinen rooli.

Antti Kalliomäki korosti puheenvuorossaan koululiikunnan ja välituntiliikunnan merkitystä.

"Koululiikunta on liikunnan muoto, joka tavoittaa kansalaiset jopa 12 vuoden ajan. Joka viidennelle lapselle ja nuorelle koulun tarjoamat liikuntatunnit ovat miltei ainoita säännöllisen liikunnan hetkiä. Toisaalta lapset viettävät noin viisi tuntia viikossa välitunneilla, mikä on suurempi tuntimäärä kuin millään yksittäisellä tunnilla. Liikkumaan innostava koulupiha lisää lasten päivittäistä liikkumista", Kalliomäki muistutti.

Iltapäivätoiminta on suuri mahdollisuus

Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston ylijohtaja Riitta Kaivosoja kertoi seminaarissa siitä, miten opetusministeriö on lasten ja nuorten liikuntaohjelman kautta lisännyt lasten ja nuorten hyvinvointia. Viime vuosina koulupäivän ympärille ja etenkin iltapäivätoimintaan suunnatut toimenpiteet ovat olleet merkittäviä.

"Koululaisten iltapäivätoiminta on kuluvan hallituskauden aikana nopeasti laajentunut. 1–2-luokkalaisten iltapäivätoiminnan lakisääteistäminen mahdollisti sen, että kerho- ja harrastustoimintaa on määrätietoisemmin voitu suunnata uusille ikäryhmille", Kaivosoja kertoi.

Liikunnallinen passiivisuus on lisääntynyt

Likes-yksikön johtaja Kaarlo Laineen teettämän tutkimusyhteenvedon mukaan noin puolet lapsista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Liikunnallinen passiivisuus lisääntyy iän myötä. Siinä missä 3–9-vuotiaat liikkuvat pari tuntia päivässä, on määrä yli 15-vuotiaiden kohdalla enää puoli tuntia.

Liikunta on Laineen mukaan sukupuolisidonnaista. Tyttöjen liikunta on monesti poikien liikuntaa kevyempää, minkä lisäksi pojat käyttävät liikuntaan tyttöjä enemmän aikaa. Pojat liikkuvat tyttöjä useammin ohjatusti. Kokonaisuudessaan ohjattuun liikuntaan osallistuminen on yleistynyt. Tämä näkyy siten, että yhä nuoremmat lapset osallistuvat urheiluseurojen harjoituksiin.

Terveysliikunnan professori, LT Tommi Vasankari totesi, että lasten ja nuorten painon noususta ja kunnon heikentymisestä on olemassa niin selvää tutkittua näyttöä, että asiaan on puututtava.

"Koulupäivän sisältö kaipaa uudistamista. Välitunnit ja iltapäivätoiminta ovat suuri mahdollisuus ja aktiivisen iltapäivä- ja kerhotoiminnan järjestämiselle on olemassa selkeä tilaus", Vasankari korosti.

Seminaariin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että on aika tarttua toimeen laajalla yhteistyöllä. Tunti liikettä joka päivä jokaiselle koululaiselle on haastava yhteinen tavoite.

Koululaiset liikkeelle -seminaarin järjestivät opetusministeriön yleissivistävän koulutuksen yksikkö, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto, liikuntaneuvoston liikuntapoliittinen jaosto ja Nuori Suomi ry.

Lisää www.nuorisuomi.fi.

Kuva: Nuori Suomi

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 7/06, www.slu.fi.