Ympäristötekoja Tampereelta

Tampereen toiseksi suurin urheiluseura KOO-VEE haluaa liikunnan avulla edistää kestävää kehitystä sekä toimia ympäristökasvattajana ja ympäristövastuullisen käyttäytymisen lisääjänä.

Urheiluseuran suunnistusjaosto on tehnyt oman ympäristöohjelman ja suunnitelman ympäristöasioiden edistämisestä.

 

Suunnistusjaostolle on myönnetty viime vuonna SLU:n Ekomerkki. ”Tavoitteena on, että ympäristöasiat tulisivat luonnolliseksi osaksi toimintaamme niin, että niitä ei tarvitsisi erikseen miettiä. Pyrimme kasvattamaan lapsia ympäristötietoisiksi, koska lapsissa on tulevaisuus”, Kooveen suunnistusjaoston ympäristövastaava Markku Vainio kertoo.

Kooveella on kotikenttäetu eettisissä asioissa, sillä Vainio on vesi- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri ja toimialajohtaja Pirkanmaan Ympäristökeskuksessa. Suunnistusjaostossa toimii myös lukuisia ympäristöalalta valmistuneita henkilöitä ja alaa opiskelevia.

Vainio kehuu lajiliittoaan ympäristömyönteisyydestä: ”Suunnistusliitto oli ensimmäinen lajiliitto, joka otti ympäristöohjelman käyttöön vuonna 1999. Innostus ympäristöohjelmaan lähti Otaniemessä opiskelleen Erkka Lainisen diplomityöstä Suunnistusliiton ympäristöasioista.” Liiton viitoittamalla tiellä seuran on helppo toteuttaa käytännön ympäristötekoja. Nykyään suomalaisilla suunnistuksen suurtapahtumilla on aina ympäristöohjelma tai ympäristöasioista vastuussa oleva ryhmä.

”Vuonna 2001 järjestetyt Suunnistuksen MM-kisat Tampereella oli hieno edistysaskel ympäristötyössä kansainvälisestikin. KOO-VEE oli kisojen toinen järjestäjä. ”Ympäristöohjelman laadinnassa tehtiin yhteistyötä muun muassa WWF:n kanssa ja kisaa auditoitiin kansainvälisesti.” Kisaorganisaatiolle järjestettiin ympäristökoulutusta ja suunnistajille tiedotettiin etukäteen keinoista, joilla omaa ekologista jalanjälkeä voi pienentää kisojen aikana. Kisapaikoilla kilpailijoita opastivat ekojalanjälkitaulut.

 

Ekomerkki sitouttaa

 

”SLU:n Ekomerkki ei ole palkinto tai status, vaan sen avulla voidaan sitouttaa jäseniä. Ekomerkki velvoittaa meitä kertomaan ympäristöasioista seuran sisällä sekä raportoimaan niistä eteenpäin”, Vainio kertoo.

Vainion mukaan jaoston tekemä ympäristötyö on maailmanlaajuisesti ajateltuna pisara meressä. ”Mutta voimme laittaa niin sanotusti siemeniä itämään, eli tehdä tärkeää kasvatustyötä.”

 

Ekomerkin saaminen on poikinut hyvää palautetta jaoston sisällä. ”Merkki nähdään jaoston sisällä ehdottomasti hyvänä asiana”, Vainio iloitsee.

 

Liikenne suurin ympäristöhaaste

 

Suurin ympäristöhaaste suunnistusjaostolle on liikenne. ”Suunnistuskilpailujen luonne on viime aikoina muuttunut yhä voimakkaammin yksityisautoilua suosivaksi. Koska lähtöajat saadaan internetistä etukäteen, paikalle tullaan vasta, kun on tarvetta. Myös tulokset ovat internetissä melkein heti palkintojenjaon jälkeen, joten niitäkään ei tarvitse jäädä enää erikseen odottamaan."

Kooveen suunnistusjaosto on kokeillut erilaisia toimia yksityisautoilun vähentämiseksi. ”Olemme kokeilleet esimerkiksi pysäköintimaksun alentamista henkilöautossa olevien matkustajien mukaan sekä Tampereen MM-kisoissa yhteiskuljetusta, mutta kummallakaan keinolla ei ole saatu liikennettä merkittävästi vähennettyä. Ainoa, mikä on tähän mennessä toiminut, on seuran kimppakyyteihin kannustava matkustussääntö. Seuran edustaja voi saada korvauksen ajokilometreistä vain, mikäli kilpailumatkoille ei ole yhteiskuljetusta ja autossa matkustaa useampi kuin yksi henkilö”, Vainio sanoo.

 

Vainion mukaan suuri haaste on myös ympäristön puolesta puhuminen ”On vaikea vaikuttaa ihmisten asenteisiin, kun harrastustoiminta on vapaaehtoista.” Kooveen suunnistusjaoston  haasteisiin kuuluu ympäristöohjelman suorittaminen kiitettävästi tänä vuonna. ”Uskon, että onnistumme, sillä suunnistajat ovat ympäristöystävällisiä ihmisiä”, Vainio arvelee.

Kooveen suunnistusjaoston ekoresepti 2007

Maaston (metsän) käyttö

  • Ratamestarityössä käytetään aina SSL:n ratamestariohjeen mukaista työtapaa eli varmistetaan käytettävien maastonosien sopivuus ympäristöasioiden kannalta sekä maanomistajalta, kunnalta että viranomaisilta
  • Rastipukit tehdään metsään aina maanomistajan luvalla kaatuneista puista, eikä nauloja tai hakasia lyödä eläviin puihin.

Kilpailujen järjestäminen

  • Kilpailukeskusaluetta valittaessa tarkastetaan alueen sopivuus ympäristön kannalta.
  • Huomioon otetaan muun muassa pohjavesi- ja vesistöriskit saniteettivesien ja liikenteen osalta.
  • Aluetta valittaessa otetaan huomioon myös kuulutuksesta, osallistujista ja liikenteestä lähtevä melu, sekä liikenteen pöly
  • Ruoka- ja kahvilapalvelut järjestetään kenttäkeittiön avulla, mikäli sisätilaa ei ole käytössä.
  • Jätteet lajitellaan bio-, poltettaviin ja muihin jätteisiin. Ohjeistus annetaan joko kyltein tai paikalla on opastaja.
  • Tulostaulurakenteessa käytetään koottavakehikkoista tulostaulua
  • Maaliviitoitus ym. rakenteet pyritään tekemään uusiokäyttöön sopivista tarvikkeista
  • Maahan jääneet roskat siivotaan.

Liikenne

  • Matkakorvauksen voi saada vain, mikäli kilpailumatkoille ei ole yhteiskuljetusta ja jos autossa on useampi kuin yksi henkilö
  • Innostetaan kulkemaan kimppakyydeillä ja yhteiskuljetuksilla
  • Harjoituksiin sekä suosituimpiin kilpailuihin järjestetään yhteiskuljetuksia

Muut ympäristöteot

  • Seuran sisäinen ja ulkoinen viestintä hoidetaan pääosin sähköisesti. Ilmoittautumiset tehdään verkossa.
  • Suunnistuskoululaisille jaetaan "lasten kielellä" toteutettu ympäristöohjelma
  • Varusteita kierrätetään varustekirppiksellä
  • Harjoituksissa käytetään omia karttamuoveja ym. tarvikkeita useaan kertaan.

SLU:n liikunnan Ekomerkki on tunnustus liikunnan ja urheilun ympäristövastuullisille toimijoille: seuroille, joukkueille ja muille ryhmille sekä tapahtumille, jotka sitoutuvat vähentämään ympäristövaikutuksiaan.

Lisätietoa Ekomerkistä
,
Karoliina Luoto, puh. 09-3481 2407, karoliina.luoto@slu.fi.

 

Teksti: Vilja Pylsy, kuvat: KOO-VEE

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 7/07, www.slu.fi.


« Takaisin