Puheenjohtaja Kyösti Vesterinen - Ammattimainen urheilu ja aatteellinen toiminta määriteltävä

Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) selvityksen mukaan Suomessa on noin 600 ammattiurheilijaa, joista 200 on ulkomaalaisia. Lisäksi noin 400 suomalaista urheilee ammatikseen pääasiassa ulkomailla.

"Yritysten esiintyminen urheilun rakenteissa on pohdittava tarkasti. Jos esimerkiksi Suomen mestaruussarjatoimintaa pyöritetään osakeyhtiöpohjaisesti niin, että sarja on täynnä taloudelliseen voittoon tähtääviä yhtiöitä, ei kyseessä voi olla aatteelliselta ja voittoa tavoittelemattomalta pohjalta lähtevä urheilu. Kyse on tällöin selkeästi viihdealan yritystoiminnasta, jossa tulee noudattaa yritysmaailman lakeja ja säädöksiä."

"Mielestäni liikunnan toimialalla toimivat yritykset voivat listautua pörssiin, jos edellytykset ovat olemassa. On hyväksyttävä, että suomalaisessa liikuntakulttuurissa on sekä ammattimaista että aatteellista urheilua."

Kyösti Vesterinen korosti, että liikuntakulttuuri rakentuu ensisijaisesti voittoa tavoittelemattomaan aatteelliseen yhdistystoimintaan, jolle on voimassa vapaaehtoistyötä tukevat vero- ja säädösratkaisut.

"SLU:n piirissä tullaan selvittämään perusteellisesti ammattilaisuuden ja aatteellisuuden pelikenttä."

Eväitä nuorten urheilijoiden uralle

Kyösti Vesterinen totesi huippu-urheilun ja huipulle pyrkimisen olevan kokopäiväistä työtä. Nykyisten tähtien lisäksi tyydyttävät olot on luotava myös nuorille, huipulle pyrkiville, urheilijoille.

"SLU:n teettämän selvityksen mukaan Suomessa on noin 2000 nuorta jotka harjoittelevat kehittyäkseen lajissaan maailman parhaaksi. Olympiakomitea on ryhtynyt yhdessä lajiliittojen kanssa vakavasti pohtimaan nuoren urheilijan pitkäjänteistä urasuunnittelua koko elämänkaarta ajatellen."

Huippu-urheilijaura on Kyösti Vesterisen mielestä yhtä kannustettava vaihtoehto kuin ammattiin ja menestykseen tähtääminen vaikkapa viulistina tai laulajana. "Huippu-urheilussa on työn tekemisen ja harrastamisen välille luotava selvä rajaus. Palkkaa nauttivan urheilijan on oltava normaalien työehtojen ja eläketurvan piirissä", hän muistutti.

Kasvattajaseuran asema turvattava

Työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen perustuvan Bosman-ratkaisun myötä ammattiaan harjoittavat huippu-urheilijat saivat oikeuden siirtyä Euroopan Unionin jäsenmaasta toiseen ilman siirtokorvausta. Tämä aiheutti tukun ongelmia, joista yksi on kasvattajaseuran monivuotisen työn korvaaminen.

" Jos yhtenäistä käytäntöä ei löydy, saattaa vaarana olla nuorisovalmennuksen tekijöiden väheneminen ja pahimmassa tapauksessa kasvattavaseurojen valmennustyön loppuminen, Vesterinen pohti. Toisaalta Boshman-tapaus edellyttää urheiluseurojen huomattavasti nykyistä aktiivisempaa panostamista kasvatustoimintaan."

Kasvattajaseurat kouluttavat urheilijoita ammattiin samoilla periaatteilla kuin kulttuurin oppilaitokset oppilaitaan. Erona on vain se, ettei yhteiskunta tue valmentajia samoin palkkaus- ja tukijärjestelmin kuin muun kulttuurin opettajia.

SLU tukee olympiaisännyyttä

Kyösti Vesterinen arvioi vuoden 2006 talviolympialaisten mahdollisen isännyyden suureksi ja mielenkiintoiseksi haasteeksi.

"Jos Helsingin ja Lahden kaupungit ja Olympiakomitea päättävät anoa talviolympialaisia, suomalainen urheiluväki on yhdessä tuumin ja kaikin voimin tukemassa olympiahanketta. Kysymys on koko urheiluväen yhteisestä voimanponnistuksesta."

Lisätietoa: Puheenjohtaja Kyösti Vesterinen, puhelin 0400-502 027