Kilpaurheilu valjastettiin stressitutkimukseen
|
Vastausta työuupumuksen aiheuttamiin ongelmiin haetaan nyt kilpaurheilijoiden kautta. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU käynnisti vuoden alussa mittavan tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on kehittää sykeanalyysiin perustuva psyykkisen stressin mittari. 1,8 miljoonan markan projektin päärahoittajana ovat Tekes, Polar Electro ja Jyväskylän Teknologiakeskus. Hankkeessa tutkitaan sekä hyväkuntoisia urheilijoita, että tavallisia työikäisiä henkilöitä. Tutkijoiden mukaan kilpaurheilijoiden kokema psyykkinen stressi on pitkälti verrattavissa ihmisten työelämässä kokemaan stressiin ja uupumukseen.”Psyykkistä stressiä aiheutuu paitsi kilpailuista ja niihin valmistautumisesta, myös ympäristön paineista, omista odotuksista ja kovasta harjoittelusta”, tutkimusjohtaja Heikki Rusko KIHU:sta sanoo. ”Stressitekijät kasautuvat. Yhdessä fyysisen harjoittelusta aiheutuvan stressin ja väsymyksen kanssa urheilijat voivat kärsiä yliharjoittelusta ja eräänlaisesta työuupumuksesta, ja niiden aiheuttamasta suorituskyvyn laskusta”, hän jatkaa. KIHUlla on viime vuonna valmistunut Arja Uusitalo-Koskisen väitöskirja yliharjoittelusta. Siihen perustuen on KIHU yhdessä Polar Electron kanssa laatinut sykemittarin analyysiohjelmistoon ylikunto-ohjelman, joka on parhaillaan koekäytössä.
Urheilijat taitavia stressinkäsittelijöitäRuskon tuntuman mukaan urheilijat osaavat käsitellä omaa stressiään huomattavasti keskivertokansalaista taitavammin. Vaikka urheilija liikuu suorituskykynsä äärirajoilla koko ajan, hän useimmiten tietää, milloin harjoittelu on mennyt liian rankaksi ja uskaltaa keventää ohjelmaansa. ”Sen sijaan työelämässä ihmiset eivät aina tajua, milloin kannattaisi lähteä viikoksi lomalle Lappiin, vaan vetävät itsensä niin piippuun että sairastuvat”, Rusko sanoo. Kimmokkeen stressimittarin kehittämiseen hän sanookin saaneensa luettuaan tutkimuksesta, joka osoitti jopa 150 000 suomalaisen potevan vakavaa työuupumusta. ”Ja kyseessä on kasvava ongelma, sillä työuupumuksen pitkäaikaisvaikutuksista on tulossa merkittävä syy ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen, Rusko huomauttaa. Sen verran väsynyt hän kokee itsekin välillä olevansa, että on jo osallistunut stressitutkimuksen esikokeeseen.
Urheilututkimus hyödyttää muitakinStressitutkimuksen "urheilija-aineistona" käytetään pääasiassa psyykkisesti kuormittavien lajien ammattilaisia, kuten ampujia ja jousiampujia. ”Aluksi tavoitteena on selvittää, voiko psyykkistä stressiä ylipäätään mitata objektiivisesti. Tulosten pohjalta on tarkoitus kehittää mittari, joka soveltuu niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin yksittäisten työntekijöiden ja tietenkin myös urheilijoiden käyttöön”, tutkimusjohtajana toimiva professori Rusko kuvailee. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun KIHU ulottaa tutkimusreviiriään urheilun ulkopuolelle. Esimerkiksi juuri päättymässä oleva myös Tekesin rahoittama tutkimus lisähappilaitteen kehittämiseksi oli suunnattu pitkälti keuhko- ja sydänpotilaiden tarpeisiin, vaikka happilaitemannekiineina nähtiinkin hiihtomaajoukkue Ramsaussa ja Jypin jääkiekkoilijoita. Teksti: Henna Virkkunen Lisätietoja: hrusko@kihu.jyu.fi http SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Liikunnan ja Urheilun Maailma 7/99, http://www.slu.fi Henna Virkkunen |
