Alle viidennes lajiliittojen budjeteista valtion toiminta-avustusta

Opetusministeriön veikkausvoittovaroista myöntämä tulosperusteinen määräraha kattoi viime vuonna noin 19 prosenttia urheilun lajiliittojen kaikista menoista.

Lajiliitot budjetoivat vuonna 2000 toimintaansa yhteensä vajaa 375 miljoonaa markkaa ja valtion tuki oli yhteensä reilu 72 miljoonaa markkaa. Loput rahat lajiliitot hankkivat omalla varainhankinnalla ja vapailta markkinoilta. Tiedot käyvät ilmi SLU:n toimintakertomuksesta. Kaikkiaan tarkastelussa on mukana 69 lajiliittoa.

Tulosperusteiset määrärahat tulevat kokonaisuudessaan veikkausvoittovaroista. Määrärahojen myöntämiskriteereissä lasten ja nuorten liikunnan painoarvo on 50 prosenttia ja aikuisten kuntoliikunnan sekä huippu-urheilun molempien 25 prosenttia. Lajiliittojen menoihinsa budjetoimista rahoista siis noin viisi prosenttia koostui valtion tuesta huippu-urheilulle.

Kaikkia menoja ei hyväksytä toiminta-avustukseen oikeuttaviksi

Toiminta-avustusta määriteltäessä hyväksyttävät menot lasketaan tilinpäätöstietojen perusteella siten, että menojen loppusummasta vähennetään liiketoiminnan, kilpailutoiminnan ja julkaisutoiminnan tuottoja vastaavat erät.

Tarkasteltujen lajiliittojen budjetit vaihtelivat välillä 54 200 markkaa (Castingliitto) ja 57 400 000 mk (Jääkiekkoliitto). Suurimmat talousarviot tekivät Jääkiekon jälkeen Palloliitto (45,5 Mmk), Urheiluliitto (40,8 Mmk) ja Hiihtoliitto (24 Mmk). Vähiten rahaa menoihinsa budjetoivat Castingliiton jälkeen ITF Taekwondo (70 000 mk) ja Kyykkä (118 000 mk). Tarkasteluissa liitoissa työskenteli kaikkiaan 328 päätoimista työntekijää.

Valtionapua saavilla järjestöillä valtion tulosperusteisten määrärahojen osuus budjetista vaihteli Castingliiton yli 70 prosentista Dartsliiton seitsemään prosenttiin.

Toiminta-avustus ei ole ainoa julkisen tuen muoto lajiliitoille. Osa liitoista saa lisäksi olympiakomitean kautta erilaisia tukia, joiden yhteissumma on yli 15,5 miljoonaa markkaa. Lisäksi opetusministeriö jakaa kehittämisavustuksina liitoille yli 3 miljoonaa markkaa.

Kun kaikki erilaiset tuet lasketaan yhteen, ne kattavat reilut 24 prosenttia tarkasteltujen liittojen menoihinsa budjetoimista rahoista.

Yli puoli miljoonaa vapaaehtoista

Lajiliittojen tulosperusteisten määrärahojen valmistelu uudistui tämän vuoden alusta. Jatkossa mm. tasa-arvo-, suvaitsevaisuus- ja ympäristökysymykset, eettisten periaatteiden huomioiminen sekä avustuksen tarpeen harkinta vaikuttavat yhä enemmän valtion avustuksiin.

Samaan aikaan, kun yhteiskunta kohdistaa uudenlaisia odotuksia lajiliittojen toimintaan, pohditaan niissä liikunnan kansalaisliikkeen suhdetta ammattiurheiluun ja urheilun liiketoimintaan. Toistaiseksi vain noin kolmessa prosentissa lajiliittojen alaisista urheiluseuroista on ammattiurheilijoita.

Lajiliitot ovat SLU:n jäsenjärjestöistä suurin ryhmä. Lajiliitot, niiden alue- ja piiriorganisaatiot ja liittojen alaiset seurat liikuttavat joka kolmatta nuorta ja joka kymmenettä aikuista. Lajiliittojen toiminnan piirissä toimii puoli miljoonaa vapaaehtoista, joista 90 000 on nuoria.

Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Mauri Oksanen, SLU, puh. (09) 3481 2211, 0400 508 611, sähköposti: mauri.oksanen@slu.fi

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 8/01, Pete Saarnivaara, http://www.slu.fi