Kalevi Kivistö opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston ylijohtajaksi 1.12.

Opetusministeriön organisaatio muuttuu 1. joulukuuta. Opetusministeriön kulttuuriosaston ylijohtaja Kalevi Kivistö, minkälainen opetusministeriön organisaatio on muutoksen jälkeen?

"Opetusministeriön asiat on sitten organisoitu kahdelle osastolle, koulutus- ja tiedepolitiikan sekä kulttuuripolitiikan osastoille. Erilaiset tukitoiminnot ovat näiden ulkopuolella suoraan kansliapäällikön alaisuudessa."

Kulttuuripolitiikan osasto aloittaa toimintansa 1. joulukuuta alkaen ylijohtaja Kalevi Kivistön johtamana. Osastolla on viisi yksikköä: liikuntayksikkö (johtajanaan Harri Syväsalmi), taideyksikkö (Rauno Anttila), kulttuuriyksikkö (Hannele Koivunen), nuorisoyksikkö (Olli Saarela) ja palveluyksikkö (Riitta Kaivosoja). Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja on Markku Linna. Opetusministeriön virkamiehiä johtaa kansliapäällikkö Vilho Hirvi, jonka alaisuudessa toimivat molemmat osastot sekä hallintopalvelu-, talouspalvelu-, tietopalvelu- ja tiedotusyksiköt sekä kansainvälisten suhteiden yksikkö.

Miten muutos vaikuttaa käytännössä liikunta- ja urheiluasioiden valtionhallintoon ja päätöksentekoon?

"Kulttuuripolitiikan osastolla on yhteinen johto ja johtoryhmä. Asiat käsitellään kokonaisuutena niin, että kulttuurin kenttä nähdään yhtenä. Toivotaan, että sellaiset vanhat vastakkainasettelut esimerkiksi liikunnan ja taidekulttuurin välillä saataisiin häviämään."

Mitkä ovat mielestänne liikunta- ja urheilujärjestöjen tärkeimmät tehtävät?

"Kyllä ne minun mielestäni painottuvat siten, kun uusi liikuntalaki tulee ne painottamaan eli tällaisen terveysliikunnan, kansanliikunnan, suuntaan. Sen vaikutukset, väestöä kokonaisuutena ajatellen, ovat ylivoimaisesti tärkeimmät. Huippu-urheilu on luonnollisesti yksi keskeinen tehtäväalue ennen kaikkea sen esimerkkivaikutuksen vuoksi ja monien muiden, esimerkiksi kansan identiteettiin kohdistuvien, vaikutuksien vuoksi. Huippu-urheilu on myös hyvin suuria taloudellisia arvoja liikuttava instituutio yhteiskunnassa."

Olette ollut liikunta- ja urheiluasioista vastaava ministeri opetusministeriössä 70- ja 80-luvuilla?

"Ihan viimeistä jaksoa lukuunottamatta (opetusministeri vuonna 1982)"

Miten opetusministeriön suhde liikunta- ja urheiluasioihin ja -järjestöihin on muuttunut niistä päivistä?

"Perustoiltaan suhde rakentuu siihen, mihin se jo silloin säädetyssä liikuntalaissa kiteytettiin. Valtion tehtävä, ja julkisen vallan tehtävä ylipäätään, on luoda edellytyksiä toiminnalle. Järjestöt ja vapaa kansalaistoiminta antavat toiminnalle sisällön. Se on se perustyönjako edelleen."

"Nyt on tapahtunut sillä tavalla kehitystä, että järjestökenttä on monipuolistunut ja samalla selkiintynyt, kun Suomen Liikunta ja Urheilu on syntynyt. Se selkiinnyttää myös yhteistyötä järjestöjen ja julkisen vallan kesken."

"Koko liikunnan kenttä on monipuolistunut niistä päivistä. Esimerkiksi golfista ei paljon puhuttu 70-luvun lopussa. Se on esimerkki nopeasti levinneestä urheilumuodosta, jossa edellytysten luominen yksityisin varoin on kokonaan toista luokkaa kuin perinteisissä liikuntamuodoissa. Sähly oli silloin koulussa esillä uutuutena. Nyt se on todellinen laji, salibandy."

"Terveysliikunta oli 70-luvulla esillä voimakkaimmin tutkijoiden puolelta, heidän havaitsemansa ja tärkeänä pitämä. Kuntoliikuntajärjestöt olivat syntyneet, mutta terveysliikunta oli selvästi vasta tulossa. Esimerkiksi terveysvaikutuksista ei silloin yleisesti sillä tavalla tiedetty, kuin tänä päivänä tiedetään. Terveysliikunnan merkitys oli vasta idullaan yleisessä tietoisuudessa."

Olette tunnettu esimerkiksi musiikkiharrastuksestanne (klarinetti ja saksofoni). Mikä on suhteenne liikuntaan? Mitä liikuntaa harrastatte?

"Olen hyvin liikunnallisesta perheestä. Isä harrasti ikämiesurheilijaksi asti. Hän on kuusinkertainen TUL:n piirinmestari moukarissa. Äiti oli hyvin aktiivinen naisvoimistelun vetäjä. Minulla on kontakti liikuntaan ihan varhaislapsuudesta asti. Jonkun verran isän perässä itsekin heittelin moukaria. Nyt harrastan kuntoliikuntaa hölkkäämällä ja hiihtämällä ja tänne (pääkaupunkiseudulle) muutettuani myöskin hyötyliikuntaa, kun työmatkalla on molemmissa päissä sellainen muutaman kilometrin kävelymahdollisuus."

Kalevi Kivistö