Kotoutumisen edistäminen on iso haaste - myös Työtä liikunnasta -projektille
Työelämän ulkopuolelle jääminen ja syrjäytyminen uhkaavat tavallista herkemmin maahanmuuttajia. Tämän kehityssuunnan kääntämiseen etsitään keinoja Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilun Työtä Liikunnasta -projektin monikulttuurisella koulutus- ja työharjoitteluohjelmalla. Maahanmuuttajien uusiin olosuhteisiin sopeutumisen ja kotoutumisen tärkeyttä korostetaan jatkuvasti monella taholla. Tärkeä osa kotouttamisprosessia on edistää maahanmuuttajien suomen kielen osaamista sekä henkilökohtaisia kouluttautumis- ja työelämävalmiuksia. Turussa käynnistettiin viime elokuussa hanke, jonka tavoitteena on tarjota maahanmuuttajille liikuntapainotteisia työharjoittelupaikkoja urheiluseuroista, yhdistyksistä, nuorisotoimesta, päiväkodeista, perusopetuksesta ja liikuntatoimesta. "Kaikki sai alkunsa siitä, kun Työtä liikunnasta -projekti kutsuttiin neuvotteluun Turun kaupungin KOTO-toimintaan. Neuvottelussa tultiin siihen tulokseen, että projektimme tavoitteet ja sisältö voivat edistää turkulaisten maahanmuuttajien kotoutumista", kertoo aluejohtaja Jari Haapanen Lounais-Suomen Liikunnasta ja Urheilusta. Asian eteenpäin viemiseksi muodostettiin työryhmä, johon kuuluvat Ramon Alvarez Turun kaupungin KOTO-toiminnasta, Eva-Maria Vuorenmaa, Vroni König-Salmi ja Jaakko Mäkinen. Oppisopimuksen kautta ammattiin Työharjoitteluun osallistujille asetettiin tavoitteeksi eteneminen koulutukseen, oppisopimukseen ja edelleen ammattiin. Suurin osa kurssilaisista sijoittui työharjoittelijoiksi perusopetukseen Itä-Turussa. Opettajat ovatkin olleet tyytyväisiä siihen tapaan, jolla työharjoittelijat ovat auttaneet maahanmuuttajaoppilaiden opetuksessa valmistavilla luokilla ja normaaliopetuksessa. Liikunnanopettajan avustajana toimiminen on ollut yksi tärkeä painopistealue. Työharjoittelijat ovat osallistuneet myös lasten ja nuorten liikunnalliseen iltapäivätoimintaan. Työharjoittelijat ovat tärkeä yhdyslenkki opettajan ja oppilaiden välillä. Miten kovaa ja kuinka maahanmuuttajat jaksavat opettajien apuna, selviää Työtä liikunnasta -projektissa laaditusta muistiosta. Muistion ovat tehneet Jaakko Mäkinen ja Arto Kautiainen. Siihen on kirjattu työharjoittelun positiiviset kokemukset ja ehdotukset toiminnan kehittämiseksi. Useimmat työharjoittelijat suoriutuivat annetuista tehtävistä kohtuullisen hyvin, kunhan työt oli etukäteen tarkkaan määritelty. Jos harjoittelijalla oli koulussa suomalainen työpari, hän selvisi tehtävistään paremmin. Muistioon on kirjattu myös harjoittelussa ilmenneitä pullonkauloja. Niistä suurimpana mainitaan riittämättömät valmiudet suomen kielessä. "Työharjoittelijoiden oli vaikea ymmärtää annettuja ohjeita. Kielitaidon puutteet voivat johtaa passiivisuuteen työyhteisössä, mikä saatetaan kokea aloitekyvyttömyytenä", muistiossa sanotaan. Järjestetystä tuesta huolimatta työharjoittelu lisäsi alkuvaiheessa opettajien työtaakkaa. Työharjoittelijoiden motivoinnin ja menestymisen kannalta on eduksi, jos harjoittelupaikan väki osallistuu jo rekrytointivaiheeseen. Näin harjoittelijalle löydetään alusta lähtien hänelle parhaiten soveltuvat tehtävät, mihin monipuolinen kouluympäristö tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden. SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Liikunnan ja Urheilun Maailma 09/00, Harry Nordqvist, http://www.slu.fi Kirjoittaja: Harry Nordqvist |