Urheilu saatava EU-sopimukseen

SLU ajaa muiden eurooppalaisten urheilujärjestöjen kanssa urheilulle parempaa asemaa Euroopan unionissa. Eurooppalaisten urheilujärjestöjen kattojärjestö ENGSO pyrkii saamaan urheilusta maininta Euroopan Unionin peruskirjaan. Nizzan huippukokouksessa annettu urheilun julkilausuma, jossa korostetaan urheilujärjestöjen autonomiaa ja urheilun sosiaalista merkitystä, on askel oikeaan suuntaan. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, etteivät pelkät julistukset aina riitä. Liikuntaa ja urheilua ei EU:ssa tule tarkastella pelkästään esimerkiksi kilpailulainsäädännön tai työvoiman vapaan liikkuvuuden näkökulmasta.

Urheilu toivoo unionissa samanlaista asemaa kuin muulla nuorisotyöllä ja kultuurilla jo tällä hetkellä on. Siksi urheilun tulisi saada EU-sopimukseen oma artiklansa tai maininta esimerkiksi osana kultuurin artiklaa.

Myös urheilun ja liikunnan eettisestä työstä on kannettava vastuuta koko Euroopassa. Pelkät kansalliset toimet eivät riitä etenkään yhä kansainvälisemmäksi käyvässä ammattiurheilussa. ENGSO painottaa myös Suomelle ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä. Urheilulle uskottavuuden palauttaminen on tärkeää. ENGSO:n yleiskokouksessa Helsingissä hyväksyttiinkin yhteiset eettiset suositukset, joiden mukaan urheilujohtajien tulee kantaa oma vastuunsa kamppailussa dopingia ja muita eettisiä ongelmia vastaan.

Suomi on eurooppalaisessa edunvalvonnassa entistä keskeisemmässä asemassa. Suomalainen liikunta ja urheilu sai ENGSO:n kokouksessa merkittävän tehtävän, kun SLU:n hallituksen jäsen Birgitta Kervinen valittiin järjestön varapuheenjohtajaksi.

Suomella on 400 urheilun kansainvälistä luottamustehtävää, mutta kamppailu johtopaikoista on viime vuosina selvästi koventunut. Kervinen on ENGSO:n 35-vuotisessa historiassa nykyisen pääsihteerin ohella hallituksen ensimmäinen naisjäsen. Juuri naisten ja nuorten saaminen mukaan päätöksentekoon on yksi eurooppalaisen järjestön tavotteista. SLU:n vuosina 1998-2000 hoitama eurooppalaisen naisliikuntaverkoston puheenjohtajuus ja EWS_konferenssin järjestäminen kesällä 2000 saikin valinnan myötä tunnustusta. Voitto olisi ollut myös vaikeaa ilman Pohjoismaiden ja Balttian maiden urheilujärjestöjen saumatonta yhteistyötä.

Suomalaisen llaaja liikunnan käsite huippu-urheilusta kuntoliikuntaan ja vammaisurheiluun sekä liikunnan vapaaehtoisuuteen perustuva malli ovat hyviä vientituotteita maailmalla. Muistuttaminen vapaaehtoistyön merkityksestä on myös ENGSO:n toiminnan perusajatuksia. Myönteistä on ollut nähdä Itä-euroopan maiden kehittyminen tasavertaisiksi kumppaneiksi. Esimerkiksi Virossa urheiluseurojen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt muutamasta seurasta yli tuhanteen rekisteröityyn seuraan.

Suomalaisilla on eurooppalaisille kolleegoilleen paljon annettavaa, mutta myös paljon opittavaa. Urheilussakin verkostoituminen on tärkeää. Urheiluperheen tavoitteet ovat pitkälti yhteiset. Suomella on nyt hyvä mahdollisuus vaikuttaa näihin tavoitteisiin.