Kansalaisvaikuttamisen edistämiseen ei riitä sen pohtiminen, minkälaisessa kopissa numero äänestyslipukkeen ruutuun piirretään. Vähintään yhtä tärkeää on se, että nuoret oppivat osallistumaan toimintaan, jossa tehdään ja päätetään yhdessä. Nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma, jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja äänestysaktiivisuutta.
Osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan kasvaa yhteisöllisyydestä ja yhteisestä tekemisestä. Järjestäytynyt liikunta ja urheilu tavoittaa lähes 430 000 lasta ja nuorta ja lähes saman verran aikuisia. Urheiluseura on usein ensimmäinen paikka, jossa ollaan tekemisissä yhteiskunnallisten asioiden kanssa, kuten kulttuuriministeri Tanja Karpela osuvasti on useassa yhteydessä todennut.
Nuorten rekrytointi ja koulutus niin seurojen kuin liittojenkin vapaaehtois- ja luottamustehtäviin on mitä suurimmassa määrin kansalaisvaikuttamista tukevaa työtä. Sitä voidaan edistää varmistamalla resurssien riittävyys ja poistamalla turhaa byrokratiaa vapaaehtoisten työn tieltä.
Liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan valtiontuki tulee kokonaisuudessaan veikkausvoittovaroista. Tältä osin nykyisen hallituksen ohjelma on myönteinen: Veikkauksen tuotonjakolaki luvataan saattaa voimaan. Jos Veikkauksen tuotto säilyy jokseenkin nykytasolla, tämä tarkoittaisi liikuntabudjettiinkin lisäyksiä tulevina vuosina.
Vielä ensi vuoden tilanteeseen helpotusta ei välttämättä ole luvassa. Veikkauksen tuoton ylibudjetoinnin lopettamisen seurauksena myös jaettava rahasumma pieneni. Lain mukaan ensi vuonna korkeintaan 75 prosenttia kirjastojen valtionosuuksista saisi tulla veikkausvoittovaroista.
Tuotonjakolain noudattaminen tarkoittaisi sitä, että liikunta jäisi ensi vuonna neljä miljoonaa euroa pakkaselle. Lain säätämästä erikseen päätettävästä kymmenen prosentin osuudesta voitaisiin kattaa niin liikunnan kuin tieteen ja taiteenkin miinukset, mutta välttämättömiin kustannusten nousua kompensoiviin korotuksiin ei enää olisi varaa.
Laki antaa kuitenkin mahdollisuuden nopeampaankin kirjastomäärärahojen siirtoon pois veikkausvoittovarojen piiristä. SLU, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Forum Artis ja Musiikkioppilaitosten liitto ovatkin esittäneet, että ensi vuonna korkeintaan 67 prosenttia kirjastojen valtionosuuksista saisi tulla veikkausvoittovaroista.
Ensi vuoden suuntaviivoja veikkausvoittovarojen käytön osalta voidaan lukea heinä-elokuussa, kun valtiovarainministeriön ehdotus valtion talousarvioesitykseksi julkaistaan. Silloin tulee julkiseksi myös se, mitä muut ministeriöt ovat alun perin esittäneet.
SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailman 9/03 pääkirjoitus, Jukka Pekkala, http://www.slu.fi/ |