"Kiintiöitä voisi kokeilla, mutta huomiota pitää kiinnittää osaavuuteen valitsemisprosessissa", Koripalloliiton naiskoripallon johtaja Elina Piispanen sanoo. Koripalloliittoon kuuluu noin 17 000 harrastajaa. Koripalloilun tasa-arvotilanteen pohtiminen muodostuu monivivahteiseksi kysymykseksi, sillä eri sukupuoleen kuuluvien osuudet harrastajista eivät kerro urheilumuodon tasa-arvoisuudesta kaikkea.
"Noin 40 prosenttia nuoremmista harrastajistamme on naisia ja tyttöjä", naiskoripallon johtaja Elina Piispanen Suomen Koripalloliitosta kertoo.
Lajilla on paljon perinteitä tyttöjen liikuttajana. Euroopan tasolla koripalloilun sukupuolijakauman tasa-arvo näkyy muun muassa siinä, että ensimmäiset naisten koripallon EM-kilpailut pidettiin jo vuonna 1938.
Tyttö pelaa - tietenkin
Myös seuratoiminnassa naiset ja miehet toimivat mutkattomasti yhdessä ja erikseen sekaseuroissa sekä erillisissä naisten ja miesten seuroissa. Tytöt eivät ole outo näky otteluissa, eivätkä he joudu samalla tavalla silmätikuiksi tai kykyjensä suhteen vähätellyiksi kuin joissakin miehisemmissä urheilulajeissa.
"Tässä mielessä koripallo on Suomessa tasa-arvoinen laji eikä sitä ole kovasti jouduttu pohtimaan", Elina Piispanen tiivistää.
"Elämme perustoiltamme säyseästi. Tasa-arvon ajatus nivoutuu toimintamme rakenteisiin ilman erillisiä ohjelmiakaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tasa-arvoon tulisi kiinnittää huomiota erityisesti lajia harrastavien polun alkupäässä juniorityössä", Elina Piispanen sanoo.
Lähtöportaiden tulisi olla niin leveät, että kaikilla halukkailla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus tutustua koripallon maailmaan.
Rasismia ja etenemisongelmia
Kaukaa tullut, mahdollisesti ulkomuodoltaan tai ihonväriltään pelaajatovereistaan eroava taidokas koripalloilija saa paljon positiivista huomiota lehdistössä ja katsomossa. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa reaktio, sillä nämä pelaajat joutuvat kohtaamaan valitettavasti Suomessa myös rasismia.
Toinen tasa-arvoa uhkaava kynnys näkyy etenemisessä lajin johtotehtäviin. Tämän putken kulku takkuaa naisilla helposti. Tosin parannusta on jo tapahtunut: neljä yhdeksästä koripallon naisten SM-sarjan joukkueiden valmentajista on naisia.
"Onneksi on näkyvissä parannusta varsinkin eteläisellä alueellamme. Tyttö- ja naisvalmentajia on ollut koulutuksessa puolet kaikista koulutettavista", Elina Piispanen sanoo.
Koripallon erotuomariksi naisen on edelleen vaikea kouluttautua, koska naisen olisi mentävä erotuomarikoulutuksessaan miesten sarjojen kautta eli hänen pitäisi pystyä viheltämään sekä mies- että naissarjoja. Karolina Anderssonin viitoittamalla tiellä kohti kansainvälistä erotuomarikorttia on mukana yhä enemmän tyttöjä ja naisia.
Mestaruussarjassa paljon työtä
"Itse pyöritän naisten SM-sarjaa ja näen siellä vähemmän naisia vastuunkantajina. Enimmäkseen organisoimassa on miehiä, pelaajatyttöjen moderneja isiä, jotka kyllä kantavat huolta tyttöjen urheilun asemasta itsekin", Elina Piispanen luonnehtii.
Hän tietää, että mestaruussarjan pyörittämisessä aktiivivalmentajien on pantava likoon itsensä ja usein panostettava toimintaan myös taloudellisella vastuulla. Tämä on vaativa tehtävä niin miehille kuin naisillekin ja sen ottajalla täytyy olla tämän mahdollistava elämäntilanne.
Elina Piispanen pitää tärkeimpänä sitä, että koripalloiluun saadaan mukaan osaavia miehiä tai naisia, jotka sitoutuvat toimintaan. Sukupuoli ei ole se oleellinen asia, vaikkei Elina Piispanen naiskiintiöitä sinänsä vastustakaan.
"Kiintiöitä voisi kokeilla, mutta huomiota pitää kiinnittää osaavuuteen valitsemisprosessissa, Piispanen sanoo. "Ja osaavia naisiahan varmasti löytyy!"
Piispanen sanoo huomanneensa, että järjestötoiminnan rakenteista löytyy usein hyvän luokan pelaajia, valmentajia ja koripallotoiminnan hyvän tuntevia naisia, joilla olisi kykyä myös osallistua päätöksentekoon järjestössä.
Miten huippu-urheilu näkyy?
Tasa-arvokysymykset nousevat Elina Piispasen mukaan koripalloasioissa parhaiten esille huippu-urheilutasolla, jossa median merkitys on suuri.
"Huippu-urheilijoina naiset ovat mediassa eri asemassa kuin miehet ja joutuvat taistelemaan paikastaan. Varsinkin SM-sarja on merkityksellinen. Naisurheilijat näkyvät mediassa vähemmän ja eri tavalla kuin miesurheilijat ja siihen tilanteeseen meidän pitäisi saada parannusta", Piispanen sanoo.
Palstatilan vaihtelun lisäksi myös lehtien ja television urheilukuvat kertovat naisen asemasta urheilussa. Onko hän esimerkiksi koripalloilijana ensisijaisesti urheilija vai nainen, jonka paljasta pintaa kuvassa tuodaan mahdollisimman paljon esiin?
Kaikessa naiskoripalloilijat eivät edes halua olla samanlaisia kuin miehet. Esimerkiksi ammattilaisuuden käsite on Koripalloliitossa määritelty naisten kohdalla toisin kuin miesten.
"Meidän pelurimme ovat valiojoukkoa, jonka urheilijaidentiteettiin kuuluu sekä opiskelu, työ että urheilu", Piispanen sanoo. "Miesnäköiseen" eli pelkkään urheiluun keskittyvään ammattilaisuuteen ei Suomessa edes pyritä, vaikka Euroopan ammattilaissarjoissa on suomalaisia koripalloilevia naisia.
SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 9/03, Arja Liinamaa, http://www.slu.fi/ |
Mediakortti