Kouluiän kunto ennustaa aikuisiän kuntoa vielä 25 vuoden kuluttua, todetaan liikuntatieteiden maisteri Lasse Mikkelssonin lisensiaatintutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteys kouluaikaisen kunnon ja 25 vuotta myöhemmin mitatun kunnon välillä on keskimäärin voimakkaampi pojilla kuin tytöillä. Erityisesti se pätee kouluajan hyvien juoksijoiden voima-nopeus-ominaisuuksiin. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria.
"Kuntoilun lisääminen mahdollistaa kuitenkin sen, että kouluiässä heikkokuntoinen voi 25 vuoden kuluttua olla omassa ikäryhmässään huippukuntoinen", Mikkelsson sanoo. Kuntoilun väheneminen taas antaa päinvastaisen tuloksen.
Mikkelssonin tutkimukseen osallistuivat samat 1820 henkilöä vuosina 1976 - 2001.
Vatsalihastesti paljastaa kokonaiskunnon
Parhaiten aikuisiän kokonaiskuntoa ennusti pojilla kouluiän sukkulajuoksutesti ja tytöillä vatsalihastesti. Mikkelsson pitääkin vatsalihastestiä hyvänä kokonaiskunnon mittarina sekä pojille että tytöille.
Kouluiän kuntotestitulosten yhteys aikuisiän koettuun kuntoon on voimakkaampaa naisilla kuin miehillä. Miehet puolestaan muistavat hämmästyttävän hyvin kouluiän testituloksensa. Mitatun ja koetun kunnon yhteys aikuisena on silti samansuuruinen miehillä ja naisilla.
Varsinkin ryhmätasolla aikuisiän kuntoa voidaan myös arvioida kysymyksillä. Mittaustarkkuutta voidaan parantaa tekemällä useampi kuntotesti tai kunnon arviointiin liittyviä kysymyksiä.
Lasse Mikkelsson toimi vuosina 1989-1994 kestävyysjuoksijoiden ja kilpakävelijöiden päävalmentajana. Mikkelssonin nuorista valmennettavista ovat jo tänä vuonna kunnostautuneet Jonne Lehto (hiihtosuunnistuksen nuorten MM-kultaa) ja Turo Inkiläinen (maastojuoksun SM-pronssia).
LitM Lasse Mikkelssonin lisensiaatintutkimus Kunto koulu- ja aikuisiässä, 25 vuoden pitkittäistutkimus tarkastettiin liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 23.5.
SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 9/03, http://www.slu.fi |