Terveysliikunnan edistäminen onnistunut Suomessa hyvin

Terveysliikunnan edistäminen on Suomessa onnistunut melko hyvin, arvioi liikuntatieteen maisteri Timo Ståhl. Hänen väitöstutkimuksensa on ensimmäinen suomalainen liikuntapolitiikan arviointi terveyden edistämisen näkökulmasta.

Tutkimuksessa selvitettiin fyysisen ja poliittisen ympäristön sekä sosiaalisen tuen yhteyttä liikunnan harrastamiseen. Aineistoina olivat puhelinhaastattelut Belgiassa, Espanjassa, Hollannissa, Saksassa, Sveitsissä ja Suomessa.

Suomessa haastateltiin myös 16 päätöksentekijää. Lisäksi tarkasteltiin liikuntapaikkatilastoja, taloudellisia tilastoja sekä liikunta- ja terveyspoliittisia asiakirjoja.

Suomalaiset saksalaisia aktiivisempia liikkujia

Suomesta tutkimukseen osallistuneet pirkanmaalaiset ovat aktiivisempia liikkujia kuin vertailukohteeksi valitut saksalaiset, ja he arvioivat myös liikkumismahdollisuutensa paremmiksi. Suomessa on myös selvästi enemmän liikuntapaikkoja asukasta kohden kuin Saksassa, mutta Ståhlin mukaan sosiaalinen tuki on sittenkin tärkeämpää aktiiviselle liikkumiselle.

"Yhdeksän kymmenestä pirkanmaalaisesta vastaajasta ilmoittaa liikkuvansa. Kolme neljästä arvioi lähiympäristön liikkumismahdollisuudet hyväksi. Vielä useampi oli samaa mieltä siitä, että urheiluseurat ja muut tahot tarjoavat monia mahdollisuuksia liikkumiseen", Ståhl luettelee.

Ståhlin mukaan ylivoimainen enemmistö arvioi myös kunnan panoksen riittäväksi, vaikkakaan ei yhtä hyväksi kuin asuinalueen liikkumismahdollisuudet tai ohjatut liikuntapalvelut.

Yhdenvertaisuus uhattuna

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta liikunnan edistämisessä ei ole onnistuttu yhtä hyvin. Maaseudun asukkaat ja vähiten koulutetut kokevat liikkumismahdollisuutensa muita useammin huonoiksi.

"Pikkukaupungeissa asuvat arvioivat liikkumismahdollisuutensa hyviksi yli kaksi kertaa yleisemmin kuin maaseudulla asuvat. Matalasti koulutetut pitivät liikkumismahdollisuuksiaan heikkona kolme kertaa yleisemmin kuin yliopiston tai korkeakoulun käyneet henkilöt", Ståhl erittelee.

Päättäjät ymmärtävät terveysliikunnan eri tavoin

Päätöksentekijöillä on Timo Ståhlin mukaan erilaisia käsityksiä terveysliikunnasta, mikä hankaloittaa yhteisen kielen löytämistä hallinnossa ja päätöksenteossa.

"Terveysliikunta näyttää olevan henkilökohtainen ja yksilöllinen käsite, mikä osaltaan tekee sen käyttämisen ongelmalliseksi. Siitä huolimatta terveyttä edistävä liikunta on tullut osaksi liikenneministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toimintapolitiikkaa", Ståhl arvioi.

Päättäjien mukaan terveysliikunnalla on selkeä hyötyfunktio. Se hyödyttää yksilöä edistämällä terveyttä ja yhteiskuntaa tuottamalla taloudellisia säästöjä sairauksia ehkäisemällä.

Päättäjien käsitykset terveysliikunnasta ovat suhteellisia. Tietynlainen liikunta on heidän mielestään enemmän terveysliikuntaa kuin jokin muu, ja jonkun henkilön liikunta on enemmän terveysliikuntaa kuin jonkun toisen. Myös liikunnan toteutusympäristö määrittää, missä määrin liikunta heidän mielestään on terveysliikuntaa - ohjattua liikuntaa pidetään enemmän terveysliikuntana kuin omatoimista.

Kannustus ja tieto tärkeitä, liikuntapaikat tulevat vasta seuraavaksi

Liikuntaa harrastavat kokevat useammin kuin muut, että perhe ja ystävät kannustavat tähän. Samat henkilöt ilmoittivat myös useimmin olevansa hyvin tietoisia liikunnan edistämisestä.

Maiden välinen vertailu paljastaa, että kulttuuriset tekijät selittävät liikunnan harrastamista enemmän kuin fyysinen ja poliittinen ympäristö. Niitä kuitenkin pidetään tärkeimpinä tekijöinä, joita ei ole vielä hyödynnetty riittävästi.

Ympäristö näyttää olevan tärkeä yleisten edellytysten luomisessa mutta kuitenkin toissijainen sosiaaliseen tukeen verrattuna.

LitM Timo Ståhlin terveyskasvatuksen väitöskirja "Liikunnan toimintapolitiikan arviointia terveyden edistämisen kontekstissa. Sosiaalisen tuen, fyysisen ympäristön ja poliittisen ympäristön yhteys liikunta-aktiivisuuteen." tarkastettiin 24.5. Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 91, 102 s., Jyväskylä 2003, ISSN: 0356-1070, ISBN: 951-39-1450-X.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 9/03, http://www.slu.fi