Aloite pääministeri Matti Vanhaselle: Kansalaistoiminta esiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Suomen Liikunta ja Urheilu ry ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry luovuttivat tänään pääministeri Matti Vanhaselle yhteisen aloitteen koskien yhdistystoimintaa. Yhdistysten erityisasema on turvattava kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä. Aloitteen vastaanotti valtiosihteeri Risto Volanen.

Suomen kolme suurinta kansalaistoiminnan kattojärjestöäpitävät tärkeänä sitä, että kansalaisjärjestöt saavat Euroopan unionissa asioiden valmistelussa ja unionin toimielinten dialogissa konsultatiivisen ja virallisen roolin. On tärkeää vahvistaa kansalaisten äänen kuulumista päätöksenteossa.

Pääministeri Matti Vanhaselle osoitetun aloitteen tarkoitus on, että Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana käynnistetään uudestaan 1990-luvun loppupuolella aloitettu yhdistystoimintaa koskevaa lainsäädäntötyö. EU:n lainsäädäntö vaikuttaa yhdistysten toimintaedellytyksiin, vaikka näin ei olekaan ollut tarkoitus.

Järjestötoiminta ei ole elinkeinotoimintaa

Eduskunnan suuri valiokunta on lausunnoissaan ilmaissut huolensa siitä, että monet yrityksiä koskevat säännökset soveltuvat erittäin huonosti yhdistyksiin mm. kilpailu- ja hankintalainsäädännön osalta. Valiokunta on kannanotoillaan osoittanut tahtoaan myötävaikuttaa sellaisen lainsäädännön syntyyn, jonka avulla yhdistykset voivat säilyttää elinvoimansa.

Aloitteen tekijät korostavat, että järjestöillä on yhteiskunnassa tärkeä rooli kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoajina, yhteisöllisyyden vahvistajina, sosiaalisen pääoman luojina sekä vaikeissa elämäntilanteissa olevien ihmisten auttajina. Toimintaa luonnehtivat vahvasti autonomia ja voittoa tavoittelematon tarkoitus.

Järjestöissä tärkein resurssi on toimintaan sitoutuneet ihmiset, jotka vapaaehtoiselta pohjalta antavat toimintaan kokemustaan ja asiantuntijuuttaan. Kansalaistoiminnan tuloksia ei voi lukea kirjanpidosta ja taseista.

Kansalaisjärjestöjen toiminta eroaa selkeästi ominaispiirteissään niin julkisesta kuin yritysmuotoisesta toiminnasta. Tästä syystä yhdistystoiminnalla tulee olla oma asema, jota ei pidä harkitsemattomilla toimenpiteillä vaikeuttaa.

Hallitusohjelmaan sisältyvän kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman ansiosta yleishyödyllinen kansalaistoiminta on maassamme nostettu tietoisen politiikan kohteeksi. Politiikkaohjelman monet työryhmät ovat kartoittaneet kansalaistoimintaa kaventavat seikat ja pohtineet toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi.

On käynyt ilmi, että EU-lainsäädännön nimissä on syntynyt ja edelleen syntymässä kansallisia sovelluksia, joissa on huonosti oivallettu niiden vaikutuksia kansalaistoimintaan ja kansalaisjärjestöjen toiminnan edellytyksiin. Euroopan unionin sisämarkkinasäännöksissä ei tehdä eroa sen suhteen, mikä on toimijan oikeudellinen status. Kansalaisjärjestöt tulevat näin ollen samaistetuksi yrityksiin, joista ne olennaisesti eroavat.

Monet toimenpiteet toteutetaan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden tasolla. On kuitenkin joukko toimenpiteitä, joita pitää ratkaista yhteisötasolla mm. yhdistysten juridinen erityisasema suhteessa yrityksiin.

Aloitteen tehneet kansalaisjärjestöt, jotka toimivat sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, liikuntajärjestöjen ja nuorisojärjestöjen katto-organisaatioina, edustavat kolmannesta kaikista rekisteröidyistä yhdistyksistä. Niiden toimintaan osallistuvat lähes kaikki suomalaiset useassa roolissa.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, puh. 050 63663, riitta.sarkela@stkl.fi, www.stkl.fi.

Yhteysjohtaja Kerstin Ekman, Suomen Liikunta ja Urheilu ry, puh. 0400 407 539, kerstin.ekman@slu.fi, www.slu.fi.

Pääsihteeri Jukka Tahvanainen, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, puh. 040 900 4875, jukka.tahvanainen@alli.fi, www.alli.fi.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 9/06, www.slu.fi.