Tanskan malli liikunnan olosuhteisiin

Liikunnan merkitystä kansanterveyden edistämisessä korostetaan jatkuvasti ja kasvavassa määrin. Liikunnan lisäämisessä liikuntapaikoilla on suuri merkitys.

Kuntien ylläpitämät liikuntapaikat ovat edelleen tärkein liikkujien ja urheiluseurojen yhteiskunnallinen tukimuoto. Arvion mukaan kuntien liikuntapaikkaverkoston arvo on lähes 10 miljardia euroa.

Liikuntapaikkoihin liittyviä olosuhdekysymyksien yhteistä pohdintaa varten SLU perusti kymmenkunta vuotta sitten liikunnan olosuhderyhmän yhteistyössä opetusministeriön ja Kuntaliiton kanssa. Avoimessa työryhmässä on mukana asiasta kiinnostuneita lajiliittojen ja muiden jäsenjärjestöjen edustajia. Olosuhderyhmä on SLU:n jäsenjärjestöjen olosuhdevastaavien yhteinen foorumi.

"Tavoitteena on edistää liikunnan olosuhteita laaja-alaisesti ja nostaa olosuhdevastaavien tietoisuutta toisten liikuntajärjestöjen kysymyksistä ja hankkeista. Työryhmässä liittojen olosuhdetyöstä vastaavat henkilöt tuovat oman erikoisosaamistansa yhteiseen käyttöön", sanoo SLU:n yhteysjohtaja Kerstin Ekman.

Tanskan malli

Toukokuussa olosuhderyhmä kävi tutustumassa liikuntaolosuhteisiin Tanskassa, jossa liikuntapaikkatiheys suhteessa väestöön on luultavasti maailman korkein.

"Pohjoismainen yhteistyö liikuntapaikkarakentamisen tiimoilta on kohtalaisen tiivistä mutta lähinnä keskusvirastotasolla. Jaettua tietoisuutta muiden Pohjoismaiden tilanteesta ei ole. Tunnetaan ehkä oman lajin tilanteet, mutta liikuntapoliittiset arviot ovat usein jääneet taka-alalle", toteaa Ekman.

Opintomatkan ohjelmasta vastasi Tanskassa LOA (Lokale- og Anlegningsfonden), jonka päätehtävänä on urheilurakentamisen kehittäminen. LOA perustettiin Tanskan urheilun keskusjärjestön ja kulttuuriministeriön toimesta vuonna 1993, kun uuden lottopelin tuotto ylitti liikunnan kohtuulliset tarpeet. Tanskan Veikkauksen tuotto käytetään puoleksi liikuntaan ja puoleksi kulttuuriin.

Tutkimusten mukaan tanskalaiset harrastavat liikuntaa enemmän kuin aikaisemmin. Aikuisväestön suosituimmat liikkumismuodot ovat juoksulenkkeily, aerobic, uinti, kuntosaliharjoittelu, sulkapallo, jalkapallo, pyöräily, tennis ja golf. Puolet harrastaa liikuntaa itsenäisesti.

Pääasiassa perinteistä urheilutoimintaa varten rakennettu liikuntapaikkaverkosto satoine käsipallohalleineen ei nykyisellään palvele uusia harrastajia riittävän hyvin.

"LOA:ssa yhtenä pohdittavana kysymyksenä onkin ollut, miten sopeuttaa nykyiset tai rakennettavat liikuntatilat kaikkien liikkujien käyttöön ja miten madaltaa liikkumisen kynnystä entisestään."

Kunnat vastuussa

Tanskassa kunnat ovat vastuussa liikuntapaikkarakentamisesta.

"Kunnat käyttävät vuodessa arviolta 400 miljoonaa euroa urheilu- ja kulttuurirakentamiseen. Tarkkoja lukuja yksin liikuntapaikkarakentamisesta ei ollut", kertoo Ekman.

Valmiiksi rakennettuihin kaupunkikeskuksiin on vaikeata saada uusia alueita liikuntapaikkarakentamiseen. LOA on ennakkoluulottomasti lähtenyt tutkimaan rakennettujen yhdyskuntien tilankäyttöä: Miten kaupunkien puistot saadaan tehokkaammin ja monipuolisemmin virkistys- ja liikuntakäyttöön? Voidaanko rakennusten katoille toteuttaa uusia sosiaalisia kohtaamispaikkoja? Voitaisiinko kuntauudistuksen jälkeen tyhjäksi jääviä kuntataloja käyttää mm. liikunnan ja kulttuurin tarpeisiin?

Innovaatiot toteutuvat

LOA käyttää vuosittain 8 miljoonaa Tanskan kruunua tutkimuksiin, arkkitehtikilpailujen järjestämiseen, uusien ideoiden läpiviemiseen, uusien mallihankkeiden avustamiseen jne.

Esimerkkejä uusista hankkeista olivat mm. ulkoilmakuntosali, avantouintilautta, rengasmaisesti toteutetut uimaradat ja erilaiset monitoimiset liikunta- ja kulttuurihallit. Monitoimisissa liikuntapaikoissa hyvin suunnitellut tilat houkuttelevat erilaisia ihmisiä liikkumaan, leikkimään, tanssimaan, pelaamaan, rentoutumaan ja tapaamaan ihmisiä.

Samanaikaisesti tiloissa voivat harrastaa niin perheet, nuoriso, aktiivikuntoilijat, eläkeläiset kuin erityisryhmätkin. Joustava varaus- ja maksukäytäntö kannustavat aloittamaan liikuntaharrastuksen ja kokeilemaan uusia lajeja.

Ekaman korostaakin, että Tanskassa liikuntapaikkojen suunnittelu lähtee käyttäjän tarpeista, ei rakenteista. Tavoitteena on luoda ympäristöjä, jotka saavat ihmiset liikkumaan

Liikunnan ja arkkitehtuurin liittoja

Tanskassa liikuntaolosuhteiden kehittämisen liittyvä tutkimus on maailman mittakaavassakin tarkasteltuna ainutlaatuista. CIA (Center for Idræt og Arkitektur) on tutkimuskeskus, joka on keskittynyt tutkimaan liikunnan ja arkkitehtuurin sidoksia.

Alan tutkimusten lisäksi CIA toteuttaa liikuntapaikkoja ja arkkitehtuuria koskevia julkaisuja, neuvoo, opettaa, järjestää alan messuja ja seminaareja sekä luo verkostoja. Tutkimuskeskus toimii tiiviissä yhteistyössä LOA:n ja taideakatemian arkkitehtikoulun kanssa.

Opintomatkalaisilla oli mahdollisuus Kööpenhaminassa tutustua muutamaan rakennusvaiheessa olevaan liikunta- ja kulttuuritilaan. Yhdessä hankkeessa käsipallokentän kokoinen tila halleineen, kahviloineen ja kerhohuoneineen oli liitetty mielenkiintoisella tavalla kolmeen vanhaan asuinrakennukseen.

Tontti oli teollisuuskäytössä ollutta joutomaata, joka oli pahasti saastunut. Rakentamisen yhteydessä maa-aines on puhdistettu ja asuintaloja kohennettu.

"Liikuntatilojen arkkitehtuurissa korostettiin valoisuutta ja ilmavuutta, millä haluttiin tuoda vastapainoa mielikuvaan tunkkaisista liikuntasaleista", kertoo matkanjohtajana toiminut, SLU:n liikuntapolitiikan ja ympäristötyön suunnittelija Karoliina Luoto.

Toinen mielenkiintoinen hanke oli noin 3 000 neliön asuintalojen keskelle, puistomaiselle tontille rakennettava urheiluhalli. Suunnittelun ja rakentamisen lopputuloksena syntyy rakennus, joka täyttää koko tontin mutta nousee vain 7 metriä maapinnan yläpuolelle. Kun rakennus on saatu valmiiksi, se peitetään maakerroksin ja istutuksin. Nurmipeitteinen rakennus säilyttää lähitalojen asukkaiden ulko-oleskelutilan ja avoimen maiseman.

"Kööpenhaminalaisten uusin ylpeys on kuitenkin kaupungin keskustassa olevaan kanaaliin rakennettu ulkouimala, joka on kuin laajalle alueelle leviävä ulko-olohuone. Veden puhdistamisen seurauksena vesi on hyvin uimakelpoista", sanoo Luoto.

"LOA:n toimintafilosofia ja konkreettisiin hankkeisiin johtava työ oli ehdottomasti tutustumisen arvoista. Innovatiivisista rakentamishankkeista kannattaa hakea mallia ja ideoita, jollei halua tyytyä neliskanttisiin halleihin."

Upeat olosuhteet

"Me suomalaiset olemme tottuneet olemaan ylpeitä omasta liikuntapaikkaverkostostamme. Opintomatkalla olleet nielaisivat kuitenkin monta kertaa. Uudempaa, laadukkaampaa ja monipuolisempaa liikuntatilakokoelmaa saa kyllä etsiä", sanoo Ekman.

Pohjoismainen ainoa sisähallivelodromi loisti uutuuttaan Ballerupissa. Puurakenteinen velodromi on todettu myös akustiikaltaan hyväksi, minkä johdosta halli on myös suosittu konserttipaikkana.

Herlevin kunnan urheiluhallissa oli Euroopan ainoita kauttaaltaan lasiseinäinen squashkenttä. Lisäksi hallissa oli useita sulkapallo- ja tenniskenttiä, sisäampumarata ja seurojen klubitiloja.

"Farumin kunnassa näimme mykistävän määrän uima-altaita, jalkapallokenttiä, jalkapallostadionin hotelleineen ja ravintoloineen, tenniskenttiä, käsipallohalleja ja seurojen klubitiloja. Rakentamisen ja kunnossapidon hintoja ei voinut enää rekisteröidä – satoja miljoonia kruunuja joka tapauksessa. Kaikki tämä kunnassa, jonka asukasmäärä on vähän alle 18 000", painottaa Ekman.

"Uskon, että jokainen meistä sai muistamisen arvoista tietoa. Tällaiset opintomatkat tarjoavat mielenkiintoisen vaihtelun konferensseille."

Ekman korostaakin, että onnistuneen vierailun edellytyksenä on isäntä, joka ymmärtää ja tietää, mitä ryhmä on tullut etsimään ja näkee vaivaa tutustumiskohteiden valinnassa.

Opintomatkalaisten tiivis ohjelma sisälsi tutustumista kolmeen Kööpenhaminan lähikuntaan. Nämä 20 kilometrin säteellä pääkaupungista sijaitsevat kunnat olivat asukasmäärältään 20 000 molemmin puolin, mikä on uusien kuntien asukasmäärän alaraja. Asukasmääriltään pienimmät kunnat yhdistyvät kuntauudistuksen myötä 1.1.2007 alkaen.

Liikunnan olosuhderyhmän opintomatka Tanskaan 16.-17.5.2006 
Osallistujat: Mika Muukka SUL, Esko Kyyhkynen Salibandyliitto, Kari Sirén Suomen Liikuntapaikkojen Hoitajat, Reijo Ruokonen Nuori Suomi, Irma Kosonen Svoli, Risto Aarrekivi Ampumaurheiluliitto, Risto Järvelä opetusministeriö, Rainer Anttila SLU, Kerstin Ekman SLU, Karoliina Luoto SLU

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 9/06, www.slu.fi.